Pionit alkavat olla loppuun kukkineet. Tuuli riepottelee ruskettuneita terälehtiä pitkin pihaa. Yritän leikata rupuisimpia pois, mutta yksikin väärä täräys saa kasvin tiputtamaan terälehtensä yhdeksi kasaksi maahan. Tiedättehän, kuten sarjakuvissa linnun aivastaessa iskee äkillinen sulkasato.
Tällä säällä pyykit kuivuisivat niin rapeasti. Harmi vaan, että sade saapuu juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Viime päivinä minua on todella koeteltu. Joka kerta, kun olen virittänyt riippumaton, se kutsuu sadepilvet paikalle. Välillä menee tuntikin, useimmiten vain vartti, mutta sade on taattu. Käyn eräänlaista väsytystaistelua sään kanssa. Yritän pukeutua auringolle mieliksi. Kesämekkoa, bikiniä, silkkihuivia ja yläosatonta. Vielä vajaa viikko sitten jaksoin raahata tavarat uimalammelle aina auringon pilkistäessä. Pääsin toisinaan pulahtelemaan veteenkin, mutta aurinko ei kuitenkaan suostunut kuivaamaan kosteutta iholtani. Jos ei sateet ja kylmä tuulenpuuska, ainakin tavanomainen pilvisyys saa minut palelemaan sen verran, että on kuivateltava sisätiloissa. Olen jo väsynyt tähän taisteluun.
Aamulla tuuli oli paiskonut kuivumassa olleet matot pitkin tallipihaa. Muovituoli kellui uimalammessa - jälleen yksi syy vihata muovituoleja! Jotkin kauniit takorautaiset tuskin liikahtaisivat mihinkään. Jos minä saisin päättää, viettäisin koko kesän ilman mitään muovista. Ykkösinhokkini on muoviastiat. Sitten muoviin pakattu munakoiso.
Sataa, tuulee ja salamoi. Olen täyttänyt näinä viikkoina lähes kaksi kokonaista ristikkolehteä. Jos vaarini vielä eläisi, olisin valmis haastamaan hänet pasianssissa. Olen heitellyt jatsinoppia ihan yksikseni (harjoituksen vuoksi!) ja heittänyt virkkaustyöni seinään. Olen huutanut yksinäisyyttä ja tuntenut, kuinka seinät kaatuu päälle. Pääsisin toki pois jos tahtoisin, pitää vain ensin opetella taas ajamaan pyörällä. Jossa ei ole lukkoa. Jos lähtisin, alkaisi kuitenkin satamaan. En jaksa aina kastua.
En tiedä tuoko tuuli mukanaan sateet, vai muovaako se sadepilvet kuin demiurgi. Näillä säillä ei voi kuvitellakaan syövänsä ulkona. Jääkaapissa on kesäkeittoa, kylmää kurkkukeittoa, kylmää tomaattikeittoa ja herneitä. Vesimeloni ja feta odottavat salaatiksi päätymistään. Mitäpä helleruuilla tekee näissä viileystiloissa? Onneksi en lähde koskaan mihinkään ilman villasukkia. Katetulla terassilla voi täten istua iltaa.
Tällä säällä pyykit kuivuisivat niin rapeasti. Harmi vaan, että sade saapuu juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Viime päivinä minua on todella koeteltu. Joka kerta, kun olen virittänyt riippumaton, se kutsuu sadepilvet paikalle. Välillä menee tuntikin, useimmiten vain vartti, mutta sade on taattu. Käyn eräänlaista väsytystaistelua sään kanssa. Yritän pukeutua auringolle mieliksi. Kesämekkoa, bikiniä, silkkihuivia ja yläosatonta. Vielä vajaa viikko sitten jaksoin raahata tavarat uimalammelle aina auringon pilkistäessä. Pääsin toisinaan pulahtelemaan veteenkin, mutta aurinko ei kuitenkaan suostunut kuivaamaan kosteutta iholtani. Jos ei sateet ja kylmä tuulenpuuska, ainakin tavanomainen pilvisyys saa minut palelemaan sen verran, että on kuivateltava sisätiloissa. Olen jo väsynyt tähän taisteluun.
Aamulla tuuli oli paiskonut kuivumassa olleet matot pitkin tallipihaa. Muovituoli kellui uimalammessa - jälleen yksi syy vihata muovituoleja! Jotkin kauniit takorautaiset tuskin liikahtaisivat mihinkään. Jos minä saisin päättää, viettäisin koko kesän ilman mitään muovista. Ykkösinhokkini on muoviastiat. Sitten muoviin pakattu munakoiso.
Sataa, tuulee ja salamoi. Olen täyttänyt näinä viikkoina lähes kaksi kokonaista ristikkolehteä. Jos vaarini vielä eläisi, olisin valmis haastamaan hänet pasianssissa. Olen heitellyt jatsinoppia ihan yksikseni (harjoituksen vuoksi!) ja heittänyt virkkaustyöni seinään. Olen huutanut yksinäisyyttä ja tuntenut, kuinka seinät kaatuu päälle. Pääsisin toki pois jos tahtoisin, pitää vain ensin opetella taas ajamaan pyörällä. Jossa ei ole lukkoa. Jos lähtisin, alkaisi kuitenkin satamaan. En jaksa aina kastua.
En tiedä tuoko tuuli mukanaan sateet, vai muovaako se sadepilvet kuin demiurgi. Näillä säillä ei voi kuvitellakaan syövänsä ulkona. Jääkaapissa on kesäkeittoa, kylmää kurkkukeittoa, kylmää tomaattikeittoa ja herneitä. Vesimeloni ja feta odottavat salaatiksi päätymistään. Mitäpä helleruuilla tekee näissä viileystiloissa? Onneksi en lähde koskaan mihinkään ilman villasukkia. Katetulla terassilla voi täten istua iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti jätät edes jonkinlaisen puumerkin käynnistäsi :) Pyrimme vastaamaan kaikkiin kommentteihin!
Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, tai kommenttisi on herjaava, loukkaava tms. älä tule tänne tai mene muuallekaan vinkumaan kun epäasiallinen kommenttisi on poistettu.