Turvallisuudentunteesta

Huomaan ajautuvani aina välittömästi päivittämään blogia, kun tunnen jonkinasteista maailmantuskaa. Tällöin paha olo ja ajatusten harhailevat viisitoista samanaikaisesti sirisevää eri radiokanavaa vievät herkästi yöunet. Niin tänäkin aamuyönä, kun uskoni turvallisuuteen järkkyi jälleen kerran, vaikka henkilökohtaisella tasolla riski lienee vain oletusarvoinen. Empatiakyky on lahja, mutta samalla myös taakka.

Moni on varmaan kuullut, mitä Amerikan Yhdysvalloissa on tapahtunut. Eikä vastaava ollut ensimmäinen kerta. Aristoteles käyttää Politiikka-teoksessaan substantiivia politeia tarkoittaen hallintomallia, joka toimii kaupunkivaltiossa, poliksessa kansalaisten hyväksi. Luultavasti tästä hallintomallista on juontunut nykykieliin sana poliisi. Musta on järkyttävää ajatella, että kansalainen ei voi luottaa oman valtionsa turvallisuudesta vastaavaan tahoon. Että kansalaiset eivät ole absoluuttisen tasavertaisia hallintomallin silmissä. Sanokaa mun sanoneen, tästä tulee varmasti vielä iso kohu lähipäivinä.