Koska olen aivan liian laiska, jotta Dubliniin kakkosen hanoille
tieni veisi, päädyimme Jonnan kanssa viettämään tyttöiltaa meillä. Mä
olen aina ollut hyvä majoittamaan kaukomailta, kuten Tampereelta tulevia
matkailijoita, joten pyjamabileet passasivat paremmin kuin hyvin. Itse
edustin oman joukkueen paidassa, tarkemmin sanottuna Ruud van
Nistelrooyn kymppipaidassa vuodelta 2004, josta ovat Vodafonet kuluneet
aikapäiviä sitten pois.
Lämpöähän oli kunnioitettavat 9
astetta, joten me päätettiin julistaa syyskausi avatuksi kynttilöiden
ja rommitotin voimalla. Vähän ennen yhtätoista kipitin shortseissa
kauppaan ostamaan oleellisuuksia, kuten pakastepizzaa, sipsejä ja
limpparia, toivottavasti ei pöpöt ehtineet iskeä! Pitänee kaivaa
pidempiä vaatteita jo kehiin.
Jonnan kanssa sitten paitsi syötiin ja juotiin lisäaineita ja muita epäterveellisyyksiä, myös
ihailtiin auringonlaskuja ja ideoitiin. Mä olen suorastaan loistava
kehittelemään erilaisia juomapelejä, mutta en koskaan pääse testaamaan
niitä käytännössä. Nyt kirjoitettiin 90-luvun legendaarisinta kotimaista sarjaa kunnioittaen
Kyllä isä osaa-juomapeli. Päätettiin ottaa se mun jokaisen Nekalavisiitin kohokohdaksi. VR:n tarjouksia odotellessa!
Pakko vielä jakaa tähän loppuun suru-uutiset. Ben Eaves, lasiluilla varustettu huippuluokan yksilötaidon omaava sentteri ja täysi Jokerisydän lopettaa uransa pitkän loukkaantumiskierteen vuoksi. Aika julistaa sentterinmetsästys virallisesti alkaneeksi.
Thank you for everything, Ben! Take care, you'll never be forgotten.
