Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on levinnyt kansalaisaloite antirasististen strategioiden lisäämiseksi opetussuunnitelmaan. Minä jätin tämän allekirjoittamatta. En siksi, että kannattaisin esimerkiksi rasistisia strategioita. Ainakin omassa kaveripiirissä aloitetta on tuutattu niin paljon, että mulle on tullut vähän tympeä ja välinpitämätönkin olo kun en ole sitä innokkaana allekirjoittamassa.
Kansalaisaloitteen tavoitteena on siis lisätä tietyille koulutusaloille kurssi, jossa perehdytään antirasismiin ja kriittiseen näkökulmaan. Aloitteessa on mainittu näiksi tietyiksi aloiksi julkista valtaa toteuttavia aloja, kuten esimerkiksi lainvalvonta ja terveydenhuolto. Toisin sanoen, aloitteessa vaaditaan lakimuutosta, jolla voisi puuttua korkeakoulujen opetukseen.
Ensinnäkin, antirasistinen elämänkatsomus olisi mun mielestä hyvä oppia jo ennen korkeakoulu-uraa. Ja myös niiden, joista ei tule korkeakoululaisia. En tiedä millaista esimerkiksi tämän hetken lukio-opetus on, mutta kokisin jonkinnäköisen rasismintorjuntaan tähtäävän kurssin sopivaksi tuolle koulutusasteelle. Miksei jo peruskouluunkin, rasistiset näkemykset kun ovat varsin usein kasvatuksesta kiinni. Yliopistossa olen nähnyt monenmoista mörrikkää, ja kynnys asennemuutoksiin on aikuisilla ihmisillä jo korkea. Jos jonkun mielipiteen on ehtinyt muodostaa, sitä ei hevillä muuta vaikka joku pakollinen kurssi pakottaisikin jauhamaan asiasta. Antirasistinen opetus pitäisi saada näkyvämmäksi kaikille koulutustasoille.
Opiskelen alaa, jonne Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset iskivät varsin rajusti. Jos asia olisi ollut tasavaltamme 74:nnen valtioneuvoston päätettävissä, koko oppiaine olisi todennäköisesti lakkautettu. Nyt koronan vuonna on kuitenkin tarvittu niitä kaiken maailman dosentteja, jotka kertovat mitä ei saa tehdä. Koskaan ei tiedä milloin musta tulee tuikitarpeellinen. Musta olisi karmiva ajatus, jos hallitus pystyisi sanelemaan omista opinnoistani. Hallitukset kaatuvat ja nousevat, mutta se mitä minulle opetetaan, ei ole hallitusohjelman sanelemaa. Opetushallitus laatii opetussuunnitelmat varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toiselle asteelle, mutta korkeakoulu-opintoihin sillä ei ole vaikutusvaltaa. Korkeakoulut päättävät itse millaista opetusta järjestetään. Puhutaan siis korkeakoulujen autonomisesta asiasta.
En tiedä, eikö kansalaisaloitteen laatija ole tiennyt korkeakoulujen autonomiasta, vai miksi aihe on sivuutettu täysin? Ajatus kurssista on hieno, mutta kansalaisaloite ei ole paras mahdollinen tapa ajaa asiaa. Vaikka aloite menisikin käsittelyyn, se ei menisi läpi rikkoessaan jo olemassaolevaa säädöstä korkeakoulujen autonomiasta. Ellei sitten käännytä keskustelemaan korkeakoulujen autonomian tarpeellisuudesta. Toisaalta ja joka tapauksessa, aloite on saanut paljon näkyvyyttä ja julkisuutta. Ehkä tiettyjen alojen oppilaitoksetkin alkavat aloitteen saaman näkyvyyden myötä pohtimaan rasismia torjuvien kurssien mahdollisuutta.
Viittasin aiemmin kesästä ilmoittautuneeni antirasistiselle yliopiston kesäkurssille. Taisin unohtaa kertoa, että jätin sen varsin nopeasti kesken. Mulla saattoi olla huonoa tuuria pienryhmän suhteen, mutta keskustelu oli ärsyttävän minäkeskeistä. Osallistujat vakuuttelivat vuoron perään kuinka minä en ole rasisti koska mummoni jo 40-luvulla kävi Afrikassa-tasoisilla argumenteillä. En halunnut olla mukana kilpailussa kuka on vähiten rasisti. Vastaava kurssi olisi mielenkiintoista käydä, mutta ehkä vähän myöhemmin, rauhallisempana aikana. Tai sitten jättää vain keskustelut keskustelematta ja keskittyä pelkkiin pakollisiin tehtäviin.
