Crochet bag

Taidan olla saanut pienen tällin päähäni. Ainakin sitä mieltä ovat kaikki kaverini, joilta olen kysynyt mielipidettä tästä laukusta. Koska kyseessä on Dolce&Gabbanan Miss Sicily vuodelta 2012, en tiedä saako sitä enää mistään. Tai raaskinko heittää kahta tonnia laukkuun, josta en tiedä tykkäänkö tarpeeksi.

Sen sijaan ajattelin inspiroitua laukusta, ja virkata itse samankaltaisen. Värikkäitä langanjämiä mulla on enemmän kuin tarpeeksi, eikä tuon virkkaaminen vaikuta mitenkään haasteelliselta. Vain tiivistettyä ja laajennettua isoäidinneliötä ja simpukkanauhaa. Tai jotain. Kyllä mä vielä keksin. Ainoa kysymys on se, millä saan laukusta tarpeeksi jämäkän? En soisi lopputuloksen näyttävän alakoululaisen jumppapussilta. Tässäpä projektia keväälle.

Arvonnan voittaja


Victoria's Secret-tuotearvontaan tuli kaikenkaikkiaan 71 osallistumista. Random.orgin arvontakone arpoi voittajaksi Jennan! Paljon onnea voittajalle, lähetin sinulle tänään sähköpostia asiasta!



Vielä olisi muutama päivä aikaa kysyä lähestulkoon kaikkea mitä mieleen juolahtaa, vastauksen saavia kysymyksiä ei toistaiseksi ole kuin muutama hassu. Saataisiin ihan kunnon kysymyspostaussarja taas aikaan :) Kysyä voi tässä postauksessa!

February, sweet and short

Helmikuun hyvän alun kruunasi ihana aurinko! Huoleton päivä hapsunutturalle, täydellinen päivä ulkoiluun. Ja ulkoilmakahvitteluun, suunnaksi siis Regatta, arkikahviloiden ehdoton suosikkini täällä Helsingissä!

Merikannontien rantaosuudella oli pääkallokeli. Tänä talvena mulla on ollut onnea, en ole pannuttanut kertaakaan ihmisten ilmoilla. Pari kertaa on liusuttu kolmannesspagaatiin tai leikkinyt Bambia jäällä. Äiti yritti kerran maanitella mua ostamaan nastat, mutta mä en vielä suostu keski-ikäistymään. Saatoin pikkaisen yliarvioida lämpötilan, kun lähdin takki auki, ohuissa sukkahousuissa. Luut ja ytimet eivät sentään paleltuneet, ei lähellekään!

Ulkonakahvittelusta ei tullut mitään kun ei ollut sitä pipoa tai pantaa päässä eikä hiuksetkaan suojanneet korvia rantaviimalta. Oli siis mentävä ekaa kertaa koskaan sisälle. Onneksi Regatan sisätiloissa on lämmin, ja katon ja seinien viritelmiä ihastellessa kuluu tovi jos toinenkin. Ei haittaa vaikkei juttu luistaisi seuralaisen kanssa. Mun mielestä hauskin oli eräs meriaiheinen kulmataulu. Suosittelen täydestä sydämestä helsinkiläisiä tekemään jonakin päivänä pienen Regattaretken (ja käymään vaikka itse kurkkaamassa mun suosikkitaulu!) Muistakaa ottaa käteistä mukaan!