Merikannontien rantaosuudella oli pääkallokeli. Tänä talvena mulla on ollut onnea, en ole pannuttanut kertaakaan ihmisten ilmoilla. Pari kertaa on liusuttu kolmannesspagaatiin tai leikkinyt Bambia jäällä. Äiti yritti kerran maanitella mua ostamaan nastat, mutta mä en vielä suostu keski-ikäistymään. Saatoin pikkaisen yliarvioida lämpötilan, kun lähdin takki auki, ohuissa sukkahousuissa. Luut ja ytimet eivät sentään paleltuneet, ei lähellekään!
Ulkonakahvittelusta ei tullut mitään kun ei ollut sitä pipoa tai pantaa päässä eikä hiuksetkaan suojanneet korvia rantaviimalta. Oli siis mentävä ekaa kertaa koskaan sisälle. Onneksi Regatan sisätiloissa on lämmin, ja katon ja seinien viritelmiä ihastellessa kuluu tovi jos toinenkin. Ei haittaa vaikkei juttu luistaisi seuralaisen kanssa. Mun mielestä hauskin oli eräs meriaiheinen kulmataulu. Suosittelen täydestä sydämestä helsinkiläisiä tekemään jonakin päivänä pienen Regattaretken (ja käymään vaikka itse kurkkaamassa mun suosikkitaulu!) Muistakaa ottaa käteistä mukaan!
Ihana yksinkertaisen tyylikäs asukokonaisuus sulla tässä :) joku kaulakoru olisi kruunannut kokonaisuuden muttei ole yhtään paha näinkään. Hyvää kevään odotusta!
VastaaPoistaMulla ei itseasiassa ole yhtään kivaa kaulakorua tällä hetkellä. Oon heittänyt kaikki muovihirvitykset vesilinnuille, tai ripustanut unohduksien korupuuhun. Jotain rippiristejä löytyy toki, mutta ne ei käy mun tyyliin.
Poista