Eräs naamiaisasu


Minähän en askartele. Minä en osaa. Paitsi pakon sanelemana. Tällä kertaa pakon saneli ainejärjestön jokavuotuinen Saturnalia-juhla, teemana elokuvapahikset. Ja mähän rakastan teemajuhlia! Yliopistomaailmaan sopivasti tilasin kahdenkymmenen euron opiskelijabudjetilla sitten jo lokakuussa ebaysta punaisen peruukin (taisi olla Pieni merenneito Ariel-peruukin nimellä), sukkahousut, silkkihansikkaat ja 12 metriä tekomurattia. Jepajep, mun hahmo oli Poison Ivy.

Yleensäkään mun tekemiset ei onnistu kuin elokuvissa. Saturnalia-asun valmistelu oli kokonaisuudessaan tragikoomista. Budjetti kolminkertaistui, kun huomasin ettei kaksitoista metriä höttöistä ja hintelää kiinamurattia riitä todellakaan peittämään mun paksua vartaloa. Oli siis haettava Plantagenista vähän järeämpää ja kalliimpaa tekomurattia.

Snapchatissa seuraajat saivatkin jo todistaa mun säälittävää värjäily-yritystä juhlien aattona. Heitin ronskisti väripatruunan ja paketillisen suolaa (ei-jonotettuun!) ämpäriin, ja sekoittelin keitosta lattialistan pätkällä, jonka olen unohtanut hävittää kun kiskaisin sen ehkä kuukausi sitten irti kenkäkaapin tieltä. Mulle tuli nostalginen olo lapsuuden noitaleikeistä siinä värilitkua sekoitellessani.




Ja niinhän siinä lopulta kävi, että Nitor-tekstiiliväri sävyssä Kaktus esiintyi lopulta hansikkaissa sävyssä Akvamariini, ja sukkahousuissa sävyssä Pelicansin turkoosi. Mun oli tarkoitus pukeutua Myrkkymuratiksi, ei miksikään trikoofetissikirurgiksi. Sen sijaan käsiin oli tarttunut tarpeeksi oikea vihreä sävy mun uhkarohkeana sekoitettua värjäyslientä ilman suojahanskoja. Sinänsä ihan kätevää, tämän takia ei hanskoja lopulta edes tarvittu. Luojan kiitos Sofia oli etsinyt ja löytänyt riittävän oikean vihreät sukkahousut jostakin kivijalkakaupasta. Musta on kivaa, että joku siivoaa jäljet mun puolesta, jos onnistun sotkemaan.

Koska kärsivällisyys tai käsityötaidot ei ole mun hyve, etkoilemaan tullut Sofia joutui ompelemaan loput muratinpätkät mun asuun. Mä kun olin menettänyt jo hermoni sekä vasemman käden etusormesta tunnon siinä kiirepaniikissa lehtiä yksittäin ommellessani. Nyt tämän vierailevan ompelevan enkelin ansiosta mulle jäi jopa aikaa meikata ilman suurempia kiireitä.




Ja kuten kaikkien parhaiden juhlien, myös Saturnalian afterpartyja sai viettää omassa sängyssä pitsan äärellä.

Ei kommentteja

Toivottavasti jätät edes jonkinlaisen puumerkin käynnistäsi :) Pyrimme vastaamaan kaikkiin kommentteihin!

Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, tai kommenttisi on herjaava, loukkaava tms. älä tule tänne tai mene muuallekaan vinkumaan kun epäasiallinen kommenttisi on poistettu.