Roadtrip

Tätä jengii

Me seurataan

Etelästä pohjoiseen.

Terkut junasta! Mä olen herännyt tänä aamuna täysin epäinhimilliseen aikaan. Seuraavasta reilusta vuorokaudesta tulen suurimman osan vain istumaan paikoillani. Edessä on pikkuinen maisemakierros kauniissa Suomessa, Lahti-Helsinki-Oulu-Helsinki-Lahti. Kaksisataa kilometriä junassa, tuhat kaksisataa viisikymmentä kilometriä bussissa. Matkasää ei ole mitenkään imarteleva, onneksi kulkuvälineissä on katot.

Joskus mietin, onko näissä mun kuvioissani järkeä. Nytkin järkevämpi ihminen olisi ostanut esimerkiksi lentoliput, jos kerta sinne susirajan taakse on pakko päästä. Matkustusaika kutistuisi usealla tunnilla ja olisi muutenkin kivuttomampaa, jopa jossain sillipurkki-pienkoneessa. Mä rakastan lentämistä suuresti, ja bussithan on puolestaan se henkilökohtaisesti kenties vähiten mieluisa matkustusmuoto. Mutta näillä mennään, jokerifanius on opettanut ainakin tuota bussimatkustelun sietämistä. Reissun kruununa on runkosarjan kymmenenneksi viimeinen ottelu. Vähiin käy pelit liigassa, kaikki on otettava irti.

Täytepostaus

Viime päiviltä pari kuvaa puhelimen kätköistä. Itse tapahtumat ovat sen verran merkityksettömiä, että niistä viitsisi alkaa omia postauksia väsäämään, joten jätän nämä vain tähän. Se ei varmasti kenellekään yllätyksenä tule, että valtaosa liittyy ruokaan.

Luokkakokouksen ruokana halloumisalaattia. Musta oli suurta vääryyttä, että toi halloumijuusto salaatin lisänä maksoi saman verran päälle kuin itse salaattiosasto.

Kaveri pyysi mua tekemään täytettyjä paprikoita (autocorrect on mun pahin vihollinen - kirjoitin vahingossa täytetyistä paperikoneista.) Mä jouduin vähän soveltamaan, ja askartelin maissi-jauhelihatäytteen.

Talven toinen kaakao ja suklaapala, ansaittu luistelun jälkeen. En löytänyt äkkiseltään vatkainta, joten jouduin käsinvatkaamaan vaniljavaahtoni. Huonolla menestyksellä.

SaiPa-Jokerit nyt Eero Taurun selostuksella. Siinä vasta legendaarinen värilasiselostaja. "Poistakaa tuo mies!" Ketään ei varmaan yllätä, että maalin syötti muuan Teuvo Teräväinen.

Then all the colors of the rainbow fell in my mind

Agnus & Julia Stone - Yellow Brick Road

Mainitsen ehkä joka kolmannessa postauksessani aikaansaamattomuuskyvyistäni. Tänään se taas huomattiin lunastaessani erästä lahjakorttia. Johanna antoi mulle ton joululahjaksi vuonna 2012. En siis ole vasta kuin yli vuoden myöhässä... Onneksi tossa ei ollut viimeistä käyttöpäivää.

Visio oli selkeä jo pitkään. Kymmenen timanttia, hentoa vaaleanpunaista ja ripaus mustaa. Klassista ja sofistikoitunutta, melkein kuin minäkin. Sitten huomasin, että siellähän on olympialaiset alkamassa. Hyvä syy lyödä kaikki läskiksi, kynsiä myöten.

Koska käsiä ei tarvitse pitää edustuskunnossa seuraavaan kolmeen viikkoon, ei edes sosiaalisen paineen takia, mietin, että miksipäs ei? Sateenkaarikynnethän eivät ole tippaakaan klassiset, aikuismaiset tai varsinkaan sofistikoituneet. Sen sijaan ne ovat kannanotto. Ensimmäinen ja viimeinen minun blogissani näkyvä kannanotto Sotshin olympialaisiin.