Iida from A to Ö (part 2)

Oma aika. Mä oon loppupelissä suhteellisen itsenäinen ihminen, en epäsosiaalinen, mutta tarvitsen omaa tilaa. Mulle on täyttä tuskaa olla jossakin useampi päivä niin, ettei pääse mihinkään karkuun muita ihmisiä. Jostain syystä "saanko olla tunnin ilman teitä omassa rauhassa," on kuulemma pyyntönä mitä epäkohteliain.

Punaviini. Alkoholijuomista suurin suosikki. Rakastan viettää erilaisia viini- ja juustoiltoja ja lasillinen viiniä sopii niin monen arkiruuankin kanssa tuomaan vähän juhlan tuntua. Ainoa miinuspuoli on se, että minulle tulee tanniinista tosi voimakas päänsärky, joten viininmaistelut pitäisi rajata matalatanniinisiin vaihtoehtoihin.

Quebec Nordiquesista mulla on ensimmäiset NHL-muistot, taisin olla jopa joukkueen fani. Peter Forsberg pelasi silloin siellä, ja oli mun ekoja jääkiekollisia idoleita Jarmo Myllyksen ohella. Jostain syystä en kääntynyt Coloradofaniksi Nordiquesin lopetettua toimintansa, ja Foppaakin opin vanhemmiten vihaamaan.

Ruoka. Asenteeni ruuanlaittoon on aina todella huoleton. Korkeintaan vilkaisen reseptiä ja mittaan ainekset silmät kiinni sinnepäin muumimukeja ja ruokalusikkaa käyttäen. Silti teen omasta mielestäni aina todella onnistunutta ja maistuvaa ruokaa. Tykkään myös kutsua kavereita meille syömään, ruokaa on aina mukavampi laittaa isommalle porukalle.

Salmiakki jäisi jäljelle, jos mun pitäisi poistaa kaikki karkit maailmasta yhtä lukuunottamatta. Salmiakki maistuu niin kovana, pehmeänä kuin nestemäisenäkin.

Teuvo Teräväinen Timantit. Aitona, kiitos.

United, Manchester United. Ollut mulle jalkapallon synonyymi vuodesta 2003.

Virgin Suicides, mun lempikirja ja myös elokuvaversio on yksi suosikeista.

Wien. Lempikaupunkini maailmalta. Tunnen kaupungin kaikki kolkat paremmin kuin Lahden vastaavat, en kyllästy minään vuodenaikana ja aina löytyy silti jotain uutta. Pidempiaikainen oleskelu Wienissä jossain elämänvaiheessa houkuttelee suuresti.

Xtreme on kauhean teiniltä kalskahtava sana, mutta kuvaa mua. Mä olen aika äärimmäinen ihminen, suorastaan ryntään hyppäämään benjiä ja hyppyrimäestä vaijerilla, mulla on kärkkäät mielipiteet enkä pelkää mitään muuta kuin valtaosaa niveljalkaisista.

YSL, toinen mun huippumuodin suosikki. Nykyinen Saint Laurent Paris on maailman hirvein muotitalon raiskaus, en halua tietää kuinka monta kertaa Yves Henri Donat Dave Mathieu-Saint-Laurent on kääntynyt haudassaan tuon uudistuksen takia. YSL:n huulipunat on maailman parhaita!

Zoo, eläintarha. Ulkomaanvierailuilla on pakko vierailla paikallisessa eläintarhassa. Mun suosikki on Prahan eläintarha, missä eläimet asuvat suurissa luonnollisen asuinseutunsa mukaan rakennetuissa aitauksissa. Korkeasaarikin ois ihan kiva, mutta kun siellä ei ole kirahveja...

Å-kirjain on ollut mulle mysteeri koko elämän. Miten A, jonka katolle on nostettu pallo voikin ääntyä Oona? Luulisi suuren A-kirjaimen syrjäyttävän kokonaan tai edes osittain pikkuruisen o-äänteen.. Vielä ennen yläasteikää lausuin hurri-oon sekamelskana, joka oli jotakin ään ja oon välimaastosta olematta kuitenkaan ö.

Äkkilähdöt. Kaikkein hauskimpia tulee sellaisista reissuista, joita ei ole suunniteltu etukäteen, vaan mennään sinne, minne juuri sillä hetkellä tekee mieli mennä.

Öiset kävelyretket kesällä. Valoisan kesäyön aikaan ympäristöstä saa vain niin paljon enemmän irti.

Iida from A to Ö (part 1)

Mä ajattelin vielä tähän blogin alkumetreille vastata männäkuukausina kuulemma rasittavuuksiin asti blogeissa kiertäneeseen aakkoshaasteeseen. Menkööt esittelypostauksien kategoriaan, raapaistaan tässä Iidaa vähän pintaa syvemmältä.

Aamut. Mun mielestä paras aika päivästä on aamuviiden-kuuden aikoihin kun on jo valoisaa, mutta valtaosa ihmisistä edelleen nukkumassa ja kaikkialla on hiljaista. Harmi vaan, että oon todella aamu-uninen ihminen ja rauhalliset varhaiset aamut on liian harvinaisia

Banaani. Mä kerään aina kummastuneita katseita ihmisiltä kun kerron inhoavani banaania. Banaanin maku ja varsinkin rakenne suoraan kuoresta on jotain niin ällöttävää. Ruuanlaitossa taas voin käyttää banaania huoletta, varsinkin kananfilee marylandilaisittain ja jamaikalainen banaanikeitto maistuvat ihan tajuttoman hyvältä.

Coca-Cola. Mä oon ties kuinka kauan nyrpistellyt nenääni limppareille, mutta kerran darraisana aamuna jääkylmä kokis pelasti mun päivän. Nykyään sitä pitää olla aina dagen efterin varalle.

Dior on ollut aina mulle kiinnostavin muotitalo. Diorilta mä poimin aina kuosi- ja värivinkit uuteen kauteen, ja harvoin jätän toteuttamatta. Myös kosmetiikasta käytän eniten Diorin tuotteita.

Elokuu, loppujen lopuksi varmaan kaunein kuukausista, mä sytyn auringonpolttamalle "arizonakauneudelle" ja elokuussa se on Suomessa voimakkaimmillan. Silti pidän itseäni pisimmän päälle loppukevätihmisenä.

Freesiat. Leikkokukista valkoinen freesia on mun ylivoimainen suosikki. Yksi oksakin on näyttävä kapeassa maljakossa ja tuoksua ei voi sanoin kuvailla.

Gordon Ramsay, seksikkäin kokki, johon olen koskaan törmännyt. Oon kattonu varmaan kaikki Suomessa näytetyt ohjelmat, missä se esiintyy. Sytyn muutenkin miehille, joilla on intohimoa, Gordon sais tulla koska vaan räyhäämään mulle kun mä yritän laittaa ruokaa.

Helsinki. Ehdottomasti kiinnostavin ja monipuolisin kaupunki Suomessa, ja mun henkinen kotikaupunki. Ikävä kyllä mulla ei ole vieläkään resursseja muuttaa Helsinkiin, sitä päivää odotellessa..

Ironia. Olen hyvin ironinen ihminen, jopa kyllästymiseen asti. Kertoo sitten katkeruudesta, älykkyydestä tai loukkaamishalusta, kukin analysoikoot tyylillään. Osaan onneksi olla myös itseironinen. Enkä ole vielä tehnyt ketään näkymättömäksi.

Jokerit. Helsingin Jokerit. One life, one love, one team.

Korkokengät. Olen ehdoton korkkarityttö, vaikka jalkoihin sattuis kuinka paljon, painan silti mieluummin menemään korkokengissä. Huijaan mielelläni koroilla itselleni lisää pituutta. Lisäksi jalankokoni on 35-36, ja lähes kaikki korkkarit näyttävät hyvältä pienessä ja sirossa koossa.

Lässyttäminen. Kaikki kaverit ovat rakkaita ja kultapieniä. Jopa sellaiset ihmiset, jotka olen tuntenut vasta vartin ajan. Myös lapsille puhuessa mulla on paha tapa kyykistyä lapsen tasolle ja ottaa lepertelevä äänensävy käyttöön - jopa puhuessani 10-12-vuotiaille lapsille jotka todellakin vihaavat tollaista puhetyyliä :D Puhumattakaan kuinka pahasti lässytän kissalleni kotona.

Mymmeli. Seitsemän vuotta silkkaa rakkautta ja raapaleita. Mymmeli on mulle maailman tärkein vaikka joudutaankin välillä asumaan erossa.

Nolojen tilanteiden nainen, that's who I am. Mä möläytän asioita suustani ennenkuin ehin miettiä mitä sanon, vedän spagaatit baarissa ja yllätyshalaan takaapäin kaverikseni luulemaani satunnaista ihmistä oikean kaverin katsoessa lähistöltä silmät kuun kokoisina. Aina saa olla naama punaisena ja sukeltaa lattialle piiloon. Mulla on taipumus saattaa sellaisetkin ihmiset vajoamaan maan alle, joille ei kuulemma koskaan tapahdu mitään nolostuttavaa.

Pilot

"Mihinkäs kissa karvoistaan pääsisi?

Olen Iida, 20-vuotias Lahteen jämähtänyt spontaani haaveilija, ja 7-vuotiaan Mymmeli-kissan yksinhuoltaja.

Seitsemän viime vuoden ajalta kuusi aloitettua blogia. Aina aikansa kutakin. Nyt iski kaipaus takaisin blogimaailmaan, tahdon ikuistaa päiväni talteen vaikkei elämässä mitään jännittävää koskaan mukamas tapahdukaan. Mulla on myös ihan liikaa asiaa ja tykkään kirjoittaa. Joten miksi ei?

Mukahauska verbaliikka ja laaduton kamera, ailahteleva motivaatio ja materialismionnellisuus. Niistä on mun osalta tämä blogi tehty. Vaikka aina ei siltä tuntuisi, mun elämä on muutakin kuin jääkiekkoa."

-Iida-

***

"Heh, kello on tällä hetkellä 3:02 keskellä tiistaiyötä, ja me saatiin Iidan kanssa idikseks perustaa yhteinen blogi ilman mitään aiheen tynkääkään. Kummallakaan ei taloudellinen puoli oikein salli jokapäivästä vaatteitten ostelua ja näyttelyä, perus päiväkirjablogi, 'Moikka lukijat, tänään kävin Hilman kanssa prismassa ja kävelimme alkon ohitse seppälään mutta en ostanut mitään, sitten menin ankkapuistoon istumaan thats it, love my life <3' on nyt vaan suoraan sanottuna ihan perseestä. Tylsää. Kulunutta. Ajatuksetonta. Tylsää.

No eipä meidänkään elämät sen hehkeempiä oo ku Prismassa tai Triossa pyörimistä ja paskanjauhamista mut silti me käytiin keskustelu et 'mieti ku me joku päivä ollaan jotain kuuluisia indiebloggaajia ja saadaan miljoonii sponssauksista ja ollaan kuuluisia' Sitä päivää tässä odotellessa.

Pitemmittä puheitta, en aio tässä ekassa postauksessa nyt tän enempää ittestänikään kertomaan, kaikki oleellinen tulee ehkä näissä sisältörikkaissa kirjotuksissa esille ajan mittaan. 

Sitä odotellessa!"

- Tiia -