Pikkukriisejä

Tiia tuli tyttärensä kanssa tänään Lahteen, ja mä sain tekosyyn lähteä shoppailukierrokselle. Musta on tullut viime aikoina todella huono shoppailija, en löydä juuri koskaan mitään pakko saada-ostoksia. Tai sitten musta on tullut liian kriittinen, vaatteen pitää olla just eikä melkein, ja mistään ominaisuuksista ei tingitä.

Neljän tunnin shoppailusaldona huikeat yksi paita ja parit sukkahousut. Paitaakaan en olisi ostanut, ellei mulla olisi suurta rakkautta typewriter-fonttiin. Sen sijaan kahvilassa en jaksanut pihistellä, kyseessä viikon ensimmäinen kahvi!

Kotona ollaan jännän äärillä. Päivän kysymys kuuluu, kuinka monta kääpiöblondia tarvitaan vaihtamaan lamppu? Mun olohuoneen lamppu on palanut, enkä mä yletä sitä vaihtamaan yhdelläkään tuoli-korkokengät-yhdistelmällä. Eletään siis pimennossa, kunnes löydän tarpeeksi pitkän assistentin.

Mua ei ole vielä kertaakaan harmittanut peliinpääsemättömyys tällä kaudella niin paljon kuin nyt. Lempipelaaja poikkeuksellisesti kapteenina, kenties ainoan kerran Jokeriuransa aikana. Tänä iltana nähtiin moni kiva maalintekijä, mutta vähän pääsi lievä itku kun lempparin piiiiitkä pisteputki katkesi. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, onneksi se sentään taklasi. Tepsiltäkin oli Kulmala kokoonpanossa, sarjassamme kiinnostaisi nähdä. Lauantaina narreillaan seuraavan kerran, en ole niin huono fani, että jättäisin Talviklassikon näkemättä.

Tiistain inspiraatiopommi ja kuulumisia

Nämä ihanat inspiraatiokuvat jotka jäävät luultavasti hyvin pitkäksi aikaa odottelemaan toteutustaan on poimittu aivan ihanasta

blogista, jota kannattaa käydä edes vilkaisemassa ;)

***

Jaaha, mulla on tää bloggaus vähän jäänyt. Ei oo ollu vaan oikeesti mitään kirjotettavaa kun on ollut töitä töitä töitä töitä. En muista oonko maininnut siitä että mulla viimeinkin alkaa viiden vuoden tauon jälkeen koulu 12.08. Tai siis PITI alkaa, mutta mä en ole käynyt siellä vielä kertaakaan koska oon kauheen laiska, saamaton lintsari. Ei vaan, tuli vaan semmosia mutkia matkaan etten ole yksinkertaisesti millään mahdollisuudella voinut mennä kouluun, mutta huomenna sitten viimein pääsen sinne palloilemaan ja ihmettelemään. Odotan innolla hämppäläisten katseita kun minä riksujuntti meen sinne koulun pihalle silmät ja huuli pyöreenä miettimään että "mitä vittua".

Tänään tuli uusia koulukirjojakin, hipelöin ne kannesta kanteen ja haistelin niitä. Vielä kun saa aikaseksi mentyä ostamaan parit vihkot ja kumit ja kynät niin meitsin koulureppu ois valmis.

***

Loppukevennykseksi kuva viime maanantailta. Et voi ikinä tietää mikä yhtäkkiä odottaa parvekkeella kun oot ollu koko päivän poissa kotoa. Ihanaa, mahtavaa. Helvetin kauhukakarat.

- Tiia -

Pikku lauantain päähänpilkahduksia

Päätimpä tänään extemporee lähteä ja suunnistaa kohti Suomen pääkaupunkia, eli kuten kaikki varmasti tietävät, Helsinkiä. Sielläkin mulla asuu tuttuja, joten tämmönen riksunjuntti ei onneksi ihan kauheen kauas eksy. Yksin ei pitänyt päästä kuin junalla siihen asti ja assalta löytää tuttu naama. Siinä se. 

Shoppailumielessähän sinne lähdettiin, mites muutenkaan. Palkkaa tuli taas tuhlattua, mutta sen koommin ostoksia esittelemättä jatkan eteenpäin. Tuntuu niiin turhalta tehdä taas ostospäivitystä heti edellisen perään että ehkä mä sitten joskus myöhemmin..

Pakko mun kumminkin muutama ostos on esiteltävä. Ainakin tää ylisöpö Tigerista bongattu avaimenperä, jota en ees ostanut itselleni. Kun sen takaraivosta painaa, sen silmät liikkuu ja se pitää söppistä "UII UII" ääntä. Ihana :D  

Tuli siinä kierreltyä New Yorkeirt, H&M:t, Lindexit, Saiturinpörssit ja monet muut itikseen päästyä. Mun mielestä aika hurja saavutus että kävin itiksessä viimeks noin 9 vuotta sitten. Ei muuten näyttäny maisemat yhtään tutuilta.

Ja siis, mun on pakko sanoa, mä en ole mitenkään rasisti, mä olen itseasiassa hyvinkin suvaitsevainen ihminen jos siihen on aihetta ja toivoisin että kaikki maapallon ihmiset olis, mutta musta tuntuu että mä näin tän päivän aikana enemmän muslimeja sun muita huivipäitä kuin mä olen koko elämäni aikana nähnyt suomalaisia. Että tervetuloa itäkeskukseen.

(Ensimmäinen kuva tieviitoistahan on menomatkasta, kun kaksi raksamiestä kuskasi meidät takaisin kotiin. Mulla oli kyllä kamera mukana, mutta jostain kumman syystä se kuvailu vähän jäi taka-alalle niiden kaikkien hervottomien ALE ALE ALE tekstien takia..)

Kotimatkalla on hyvä napata läheiseltä Myllypuron tepparilta varmaan viidesadas päivän kahvi mukaan ja istua koko loppumatka Riihimäkeen kupla otassa. Ja ehkä vähän torkahtaa siinä samalla.

***

Kun vihdoin oltiin omassa kotikaupungissa, sain villin ajatuksen hakea pikaseen shokkivärin tähän mun "punaseen" kuontaloon. Mutta eipä siellä liikkeessä semmosia ollut, joten tyydyin vaan ostamaan pigmenttiä ja kirkautta lisäävän hiusnaamion mitä en vielä päässyt edes kokeilemaan :( Lisäksi, kun nyt oli kerran sitä fyrkendaalia, juoksin äkkiä Prisman puolelta hakemaan pitkän aikaa halajavani (halajaavani, halaja mit vit?) Singstarin suomihuiput pelin! Jes!! Ja kotona mua odotti iiiihana yllätys postissa, nimittäin Puolenkuun pelit oli viimeinkin muistanut mua ja mun singstarkokoelma karttui tänää nakhdella pelillä! Nimittäin suomihuippujen lisäksi Disneyn Singalong singstarilla! 

Mutta, koska olen hirveä tohelo, enkä i-k-i-n-ä ajattele asioita loppuun asti, kotiin tullessa astuin vain kaikkien postien päälle, hirveä hinku päästä purkamaan ostoskasseja, mun singstarille kävi näin:

Mä ihmettelinkin mikä siellä jalan alla rutisi... :D 

***

Kuten kommenteissa on tullut jos selväksi, mähän olen ihan hirveä alkoholisti, joten päätin tänäänkin suunnistaa Kälyni kanssa ottamaan vähän irtiottoa arjesta muutamalle läheiseen just-nyt-tänään-karaoke-kapakkaan. Siellä laulaa luikautettiin Erinit ja puhuttiin kaikkee ihme höpöp*skaa mitä naiset nyt yleensä pienessä sievässä saa mieleensä mahtumaan. Aiheet hyppivät muunmuassa asiakaspalvelusta aina siihen miten oli hirveää käydä p*skalla kun oli seurustellut poikaystävän kanssa vasta viikon. Ehhanata.

Nyt kotiin päästyäni, kello on 2:44 ja on hyvä aika ruveta kokkaamaan makaronipataa, niinkuin hyvään viihdeiltaan kuuluukin.

Oon sitä mieltä, että tässä postauksessakin on varmaan 200 kirjotusvirhettä jotka laitan muutaman Dracula-lonkeron piikkiin. Oon painanu peruutusnappia varmaan useammin ku itse kirjaimia tätä kirjottaessa. Niin, ja jauhelihan paistaminen pienessä pierussa on muuten aika taitolaji. Näkisitte meiän keittiön. Onnistuin jollain ihmeen konstilla saamaa tulikuumaa ranskankermaa mm. varpailleni, pitkin hellaa, TISKIPÖYDÄLLE ja lattialle. Ai kun teki gutaa.

-Tiia-

Realerealerealereale

Alennus myynnit ja kirpputorit, mikä ihana syy tuhlata pelikoneesta voitetut huimat summat. Mä tein tänään aivan mahtavia löytöjä. Eli, kuten kuvat sanoo mä sain vajaalla 21 eurolla kengät, kolmet sukat, ja kaksi paitaa. Ensimäisen kuvan kahvipannu on JUMALAINEN! En voi kun hipelöidä sitä vähän väliä, tänkin postauksen kirjoittaminen kestää kaks vuotta kun pakko sitä on lääppiä. Sen tein kirppislöytönä. Musta tuntuu, että oon nähnyt sen joka kerta kun oon sillä kirpalla käyny, mut jotenkin se ei vaan oo iskeny samanlailla ku tänään. Se huutamalla huus mun nimeä. 

Sukat oli ihania, niissä oli söppänöitä pieniä yksityiskohtia. Oli pieniä kultasia pääkalloja, "pitsiä" ja niittejä, oi voi voi. Valkosta pitsipaitaa oon muuten vaan halajannut, kengät oli heräteostos, mikä koitui täydelliseksi. Mulla ei nimittäin tällä hetkellä talvikenkien lisäksi ole kuin yhdet balleriinat ja muutamat korkkarit, mitä käytän kerran kymmenessä vuodessa. Pitkähihainen poolopaita löyty myös sattumalta, ja oli osoittautui sekin hyväksi ostokseksi. Kuvassa voitte huomata mm. mun ihanat varpaat, ja kotiintulo-heitän-pussit-laukut-roinat-lattialle-ja-kaivan-ostokset-äkkiä-esiin-kasan. (Niin ja tietenkin meidän pitkin öitä mouruavan kiimasen ämmän, joille ostin uudet ihanat kulkuset pantoihin. Ihan kun niiden norsuravi öisin ei muutenki jo kilisis tarpeeks.)

***

Myös yläkuvassa oleva posliininen kannu-mikä-lie oli kirppislöytö ja pääsi olkkarin hyllylle pölyttymään. Oli sekin kyllä aika ihana. Mulla ei myöskään ole mitään havaintoa kuuluisko tohon joku korkki. Hälläväliä.

IhQpannu ja _myös_ ostamani karahvi löysi arvoisensa paikan keittiön hyllyltä. Tässähän vois vaikka ostaa viskiä ja ruveta ryyppäämään, nyt kun on hienot tarjoiluastiatkin. Ja konjakkia teepannusta, avot.

- Tiia -

diydiydiyyy

Siskot on ihania, varsinkin isosiskot. Niiltä kun saa aina kaikkee sälää jota tulee ovista ja ikkunoista. Meillä kyllä nallepuh on in, mutta koska mulla on huutava pula valokuvakehyksistä niin päätin ottaa nää "omaan" käyttöön. Kehykset kun jostain kumman syystä maksaa hunajaa. Nää taulut on ihania, mutta ei aivan sovi mun värimaailmaan eikä ajatuksiin.

Mutta...

Kun niille antaa vähän lakkaputelia takamukselle ja pistää hihat heilumaan, lopputulos voi olla mitä vaan. Tällä kertaa säästetty vielä mustettakin ja käytetty ihan oman käden jälkeä :D

- Tiia -

Sabotage

Just silloin kun mä oon töissä niin aurinko porottaa pahemmin ku koskaan ja ilma on mitä kuumin. Huomenna sit taas kun ois vapaa päivä, ni auta armias taivaalta varmaan sataa p*skaa ja asteita on -20. Onnee vaan.

Tuntu postausta aloittaessa että mulla oli vaikka kuinka paljon kerrottavaa ja tapahtumaa, tosin ilman kuvia joka saattaa aiheuttaa postauksesta tönkön. Mut nyt tuli totaalinen aivosumu, enkä muista varmaan ees puolia.

Toissapäivänä käytiin taas mummolassa poikkeamassa, tälläkin kertaa iltamyöhään kello 20 jälkeen. Sain päähän piston että tällä kertaa mä haluan ajaa meidän Chevrolet Astroa. Se meni oikeesti hyvin, ku apteekin hyllyltä. Heittelin siinä rinkiä tietä edes takasin, tienpäässä aina peruuutuskäännös ja takasin. Kolme pimppistä siinä ehdittiin vetämään kun jollain ihmeen tavalla mä sain _automaatti_ auton tyssäämään keskelle helkkarin tietä. Ei käynnistyny, ei lähteny sitten mihkään. Siinä tönöttää. Hienoa.

Lähtiessä päätin lainata sedältä pientä pakasterasiaa ja hakea pikkupurkillisen mustikoita lähimetsästä. Intopiukeena ja sedän sanat "siellä ja siellä on vaikka kuinka paljon, mää keräsin sieltä jo kolokytä litraa" lähden ballerinoissa ja leggareissa tarpomaan metsään. Ja kuinkas kävikään, mun saaliiksi koitui yksi kokonainen mustikka. Kyllä oli niin tarkkaan putsattu koko metikkö. Pettyyneenä kotimatkalle.

Sitten mun piti vielä jauhaa ja hehkuttaa siitä, miten viimein löysin koulukirjat itselleni. Aloin jo olla paniikissa, koulun alkuun on kaksi viikkoa ja jokanen nettikauppa väittää ettei kirjoja löydy mistään eikä oo tilattavissa, ei oo saatavilla, bla bla bla. Sitten löysin sivuston nimeltä Adlibris josta löytyikin kaikki tarvittavat kirjat ja suht halpaan hintaan. Sivusto on kumminkin joku huijaus sivusto ja kohta mä istun vankilassa tai jotain muuta hienoa. Mutta tosiaan tilasin 130 eurolla kirjoja ja köyhdyin kertaheitolla. Vielä olis maksettavana "koulupuku" ja kengät, 150-170 e. Huh, nälkäpäivät edessä. 

Vielä loppuhehkutukseksi, että tänään varmistui jotain aivvvan mahtavaa, jota en vielä paljasta ;) Odottakaa 28 päivää. Niin joudun mäkin :(

- Tiia -

Andre

Aina kun mä värjään hiukset, mä päätän joka kerta olla ainakin seuraavat 20 vuotta sillä värillä, on se niin ihana. Mutta kuukaus eteenpäin ja mua kyllästyttää ja haluan jotain uutta. Tästä syystä mun tukka on käynyt läpi vaikka mitä värejä. On ollut mustaa, on ollut hopeista, on ollut punaisen jokasta sävyä. on ollu ruskeeta, on ollu kaksväristä, on ollu raitaa, on ollu sinistä on ollu vaikka mitä. Ensimmäinen väri jolla maantien harmaan tukkani värjäsin 12 vuotiaana oli mahongin punainen, ja siitä se sitten lähti. Vieläkään en tiedä varmaksi mikä se _mun_ väri on. Viime kesänä värjäsin tukan Ferian ihanalla porkkanan värillä 746 ja se oli m-a-h-t-a-v-a. Meinasin nytkin värjätä sillä, mutta koska tukka on/oli niin tumma että olisi mennyt vaan hukkaan sekin 13 euroa, joten päädyin toiseen ei niin näkyvään mutta joo:

Tukan värjääminen on aina yhtä haasteellista, ei se värin levitys vaan se että saatko sen osumaan sinne tukkaan eikä mm. pönttöön, lavuaariin, just viikko sit ostettuun paitaan mitä et tajunnut riisua, kylpyleluihin, pyyhkeisiin ja mihin vaan mikä on 100 metrin säteellä. Tukan väristä riippuen sen peseminen on yhtä hauskaa, silloinkin väriä roiskuu auttamatta joka helkkarin paikkaan. Tän värin takia näytti epäilemättä siltä kun joku ois teurastettu meidän vessassa.

Eipä järin suurta muutosta, tosin värjätty tukka on vielä märkä :D Kutrit tosin näyttää kuvan perusteella saaneen jostain ihmeellisiä lisäsenttejä :D

Tuhlasin mun vähäisiä varoja tänään hiusvärin lisäksi mm. viikon ruokiin joita en nyt kyllä ala esittelemään (joskus voisikin tehdä olet mitä syöt postauksen ruokaostoksista :D ). Mä alan olla jo niin vanha ja kuihtunut että oli pakko ostaa silmänympärysvoidetta mun kuolleisiin ja ikimustiin silmiin. Me Iidan kanssa kyllä diagnosoitiin mulle jo pari päivää sitten mm. Anemia ja raudanpuutostilat (tällä kertaa ei sentään syöpää, yleensä kun lähtee netin perusteella diagnosoimaan itselleen jotain oireistaan, niin auttamatta kynnen katkeamisestakin päätyy jonkin sortin aivosyöpään) ja oonkin vetänyt jo muutaman päivän rautatabuu naamariin. Muutosta ei vielä näy kuin.. no joo, samaa kokeilleet tietää missä :D

Ostin mä silmänympärysvoidetta joskus 5. luokalla kun se oli kokeilematon juttu, äiti kyllä hermostu että mihin mä rahani työnnän kun en tollasta tarvitse. Sinäkin päivänä tommonen pienen pierun kokonen tuubi kyllä makso hunajaa, puhumattakaan tästä päivästä.

Lisäksi mä tein heräteostoksena Freemanin mutanaamiopurkin jota päätin kokeilla heti. Kuvausassistentillekin yritin tarjota mahdollista kauneushoitoa, koska turautin vähän ylimäärästä mömmä käsiini. En tiedä miksei se oikeen innostunut.

Päässä soi jostain kumman syystä Andre ja herkutella voi sen takia mm. maailman parhaalla jäätelöllä ! 

- Tiia -

Tiia from A to Ö part 2

Maalaisromantiikka
Mikä ihana sana. Maailman kaunein tyyli sisustaa koti. Rottinkia, ajanpatinaa, valkoista, pitsiä, ruostetta, koukerotekstiä, tilkkutäkkejä, röyhelöitä kaikkialla. Ihania vanhanaikaisia kuluneita piironkeja ja senkkejä. Peltipurkkeja kauniille kukille ja voi elämä.

Naiset
Mikä ihana tekosyy. Meissä vaan on niin paljon enemmän. Enemmä katsottavaa, enemmän ajateltavaa. Vaate-, kosmetiikka- tmslehtisissä on aina 20 kertaa enemmä naisille. Niin.

One thousand and one nights
on ehkä maailman ihanin kirja. En tosin ole lukenut kaikista kuudesta osasta vasta kuin neljä, mutta inspiraatiota odottaen. Tein joskus yläasteella kirjasta semmoisen "esitelmänkin". Se on vaan sellainen jonka jokaisen tulisi lukea ainakin kerran elämssä. Vähän niinku Raamattu.



Piirtäminen
Ei ole nykyään enää niin suuri intohimo mutta aivan mahtavaa ajanvietettä silti. Kyseiselle alalle suunnittelin lähteväni kouluunkin mutta sitten tajsin että piirrän mieluummin harrastuksena kuin työnä, vaikka siihen resulsseja onkin.

Q
Jätän tän suosiolla väliin myös. Hitto mä varmaan edes tiedä yhtäkään Qlla alkavaa sanaa.

Relaatiot ja Riviera Maison
En osannut päättää näiden kahden välillä joten pistin molemmat. En osaa selittää relaatiopelejä, mutta ne on mitä veetuttavimpia ja yksi mahtavimmista tavoista kuluttaa aikaa ja saada aivojumppaa. Sitä ei voi kuin kokeilla itse täältä!
Riviera Maison taas edustaa jo em. maalaisromantiikkaa ihanilla tuotteillaan, nom nom! Oon ikuisuuden kuolannut RM:n hurrikaaneja, ne on vaan niin ihania että niistä näkee jopa märkiä unia. Harmi vaan että tuskin koskaan saan sellaista kotiutettua, hintaluokkakun on mitä on..

kuva RM

Sisustaminen

Se nyt on tullut luultavasti jo sanomattakin selväksi. Jos mulla olisi tarpeeksi silmää, omia ideoita ja mielikuvitusta, olisin hyvin mahdollisena nähnyt itseni myös jossain alan hommissa, mutta tyydyn nyt vain sisustamaan omaa kotia.

Twilight

On vaan niin ihanan kliseinen ja loppuunkulutettu mutta ne voisi vain katsoa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.. Kristen Stewart on ihana!

Vaatteet

Vaikkei musta (meinasin aloitta lauseen sanoilla "on vaan niin ihania" mutta ehkä vähän vaihtelua eikä samaa jankuttamista..) saa ehkä ihan semmosta kuvaa mun päivittäisellä toppi-kollari yhdistelmällä niin mun mielestä vaatteita on vaan ihana kyylätä, sovittaa ja kuvitella ihania asukokonaisuuksia, saatika sitten bongailla niitä netistä. Mä vaan odotan sitä päivää että mulla on kroppaa pukeuta jopa jätesäkkiin :D

Jätän nyt loput kirjaimet kokonaan edes miettimättä, tää oli muutenkin jo ihan liian haastavaa mun sumuaivoille, niin koitappa nyt keksiä tyyliin X:ään jotain mielenkiintosta kerrottavaa itsestäni. Amen.

- Tiia -

The smell of the new things

Olen täysin hereillä, vaikka jälkeenjääneet silmäni näyttävätkin hyvin uinuvaisilta

Toistetaan sitten taas itseä. Tein eilen illalla aamulle ajoitetun postauksen joka ei sitten tullut edes siihen aikana kun sen laitoin ja iltaa myöten se oli kadonnut kuin pieru saharaan koko bloggerista ja blogimaailmasta. Mikä lie ollut asialla. Joten tehdään postaus "uudestaan" vaikken nyt muistakaan mistä kaikesta selitin, ensimäisenä tulee mieleen salkkari höpötys miten niissä ärsyttää Pepin yli-iso-otsa, Ossin lässytys ja  tukka. Ja kerroin siitä miten väkisin tulee mieleen eroottinen kuvitelma Panusta ja Veerasta, kuinka Panun hikinen leijonanharja lätsyttää Veeran naamaa. Purrrrr.

Asukuva on siis uuden ilmaisen takkini esittelyä jonka "tätsyli" minulle luovutti, jeij! Se on ihana! Mulla on tullut parin viikon sisällä hirveä takkibuumi ja niitä alkaa kertyä kohta jo vähän liikaa. Kaikki alkoi siitä kun ostin elämäni ensimäisen farkkutakin, joka tosin oli poikien kokoa 152 hintaan 3 euroa, mutta ihana se on silti.

Sain tuliaisiksi Lontoosta myös ihanan rannekoru härpäkkeen! Korut on ihania. 

(Ja kyllä, olen ollut rakkaan kertaakaan-toimissa-olevan-kelloni kanssa suihkussa, sen paljastaa "hikiläkät" ruudulla :D )

***

Tänään olin parin ihanan loikoilu päivän jälkeen töissä. Siellä kyllä näkee aina mitä kummallisempia aasiakkaita. Eräs vanhempi, alkoholin käyttöön kallistuva herrasmies jäi kertomaan minulle ihan kirjaimellisesti itkien miten hän ei kuule toisella korvallaan kuin 42 MHz mataluudella. Oli kuulemma soittanut hätäkeskukseen asiasta ja siellä oli neuvottu menemään terkkariin putsauttamaan korvansa. Tämä oli herralle jotenkin todella ylitsepääsemätön asia, koska tässä vaiheessa silmät alkoi kostua kunnolla. Sitten siinä tippa linsissä kertoi miten hätänumerosta sanottiin että hän voi juoda olutta, mutta vain yhden tellun. Harmitteli sitten siinä miten se olut pitää jättää siihen yhteen telluun ja hän nyt tuli ostamaan sitä.

Surullista.

Btw ylimääräsenä kuvamateriaalia maailmani julmuudesta

***

- Tiia -

Home sweet home

Sisustaminen.

Asia joka on pienestä asti ollut melkein yhtä suuri intohimo kuin leipominen ja kakkujen teko. Tosin leipurointi on tullut monta monta monta vuotta myöhemmin kuvioihin mutta kiisi silti mun-juttuna kaiken ohi. 

Tänään sain taas innostuksen melkein keskellä yötä rupee laittamaan makuuhuonetta uuteen uskoon joka tarkoitti vaatemylläkän raivaamista, sängyn kääntämistä ja verhojen vaihtamista. Tai paremmin sanottuna laittamista :D

Ah, uudet ihanat verhot vihdoin paikallaan!

H&M:n blingi tyynynpäälliset on vaan niin yli-ihanat joista kannatti maksaa ja odottaa kuukausitolkulla!

Oon ihan romahtanut kaikkeen romanttiseen, pitsiseen, kromiseen, kiiltävään, lasiseen, valkoiseen ja ajanpatinaa saaneeseen. Odotan niiiiin innolla sitä päivää kun kotini on JUST eikä melkein sellainen kuin se kuvitelmissani on. Siihen asti täytyy ainakin odottaa kovasti että joku päivä mulle luovutetaan mummolasta aivan tajuttoman ihana vanha rukki joka on vielä ihan hengissä ja ehjänä, voi ettäettäettä. Singerin vanha poljettava konekin siellä odottaisi.. <3

Blogi vinkkejä tähän aiheeseen liittyen saatte nyt!

 En osais oikeesti valita kumman ottaisin, jos saisin valita itselleni jomman kumman, Miian tai Wilhelmiinan kodin, molemmat on ihan taivaallisen ihania.

***

Kuten kuvista näkyy, itselläkin se maku on muuttunut moneen moneen otteeseen ja heitellyt mitä ihmeellisimpiin vaihtoehtoihin. Siniruskea valinta on tämän asunnon ensimäinen tyyli, jolloin päällimäisenä haluna oli moderni, pirteä ja värikäs koti jonka jälkeen tuli romanttinen pitsihepeneinnostus pitkäksi aikaa. Sitten alkoi kyllästyttää kun ei ollutkaan varaa loihtia mummolasisustusta niin intensiivikseksi kun halusi niin päädyin onneksi vain muutamaksi päiväksi nimeltämainitsemattoman mukaan "pornoluolanpunaiseen" lookiin josta hyppäsin onneksi takaisin valkoiseen pilviunelmaan.

Lisäinspiraatioita odotellen,

- Tiia -

Seikkailuja

Luonto kutsuu ja jokainen voi päästää minun laillani sisäisen kärbänsä ulos.

Oli ehkä maailman paras idea lähteä katsomaan vanhaa pappaani mummolaan, kello kahdeksan illalla. Mikäs siinä, sisällä ei kumminkaan kauaa viihdytä ja pihalla lääniä mennä ja möykätä niin ei haittaa vaikka vanhus päättääkin mennä vetämään zetaa.

Mitään fiksua ei kylläkään saatu aikaan. Ajoin mä meidän vihreä konepeltsisen vanhan Golfin mökille tyssäten kytkimen nostamiseen ainakin 10 kertaa ja loikkien kengurubensalla, mutta perille päästiin.

Ehkä paras tylsän automatkan vietto tapa on täyttää ristikkoa. Siks sellanen pitää olla aina kassisa mukana, sitä on kiva töissäkin tuhrata kun kukaan ei näe.

Viinimarjat on pahoja, mutta samalla niihin jää kouukkuun kun maistaa yhdenkin.

Loppuillasta telkkarista tuli jotain ihan ihme ohjelmaa, missä tämä kuskinainen neljän lapsen kanssa popitti Armin & Dannyn Tahdon sulle olla hyvin hellää vanhassa punasisustaisessa Fiat 127:ssa. 

(Rökitän kyseisessä biisisä singstarilla yli 9000 pistettä, wuhuu!)

Ohjelma muutenki hyppäs tästä -80 luvun meiningistä yhtäkkiä 2000 lukuun kun lapsilla oli läppäreitä ja kännyköitä sun muuta.

***

Iltapalaksi on hyvä vetää itsetehtyä mustikkapiirakkaa (myllyn parhaan valmismurotaikinasta ja äitin keräämistä mustikoista vuodelta 1975) vaniljakastikkeen ja kuningatarjäätelon kera.

Nomnomnom

- Tiia -

Miu Mau

Pakkohan se on sitten itse itsestä työntää kuvaa, ettei Iidan tarvitse lisäillä kaikkia noloja mörkönaama kuvia :D Ja tietenkin kunnon teinipeili meiningillä, ja vielä meidän vessasta. Muokkasinkin sitä jopa niin hothot-ohjelmalla kuin Picasalla. Olkaa onnellisia nyt mun jälkeenjääneestä naamasta :D

***

Tän postauksen alkuperänen tarkotushan oli siis pistää kuvapläjäystä meiän bitcheistä, nyt kun Mymmelistäkin on laitettu fotoa. Ja ihan hyvin ne suostuikin kameran edessä poseeraamaan vaikka vähän Dentabitseillä ja Lidlin herkkutikuilla niitä pitikin houkutella lähemmäs. Esimerkiksi ensimäinen örvellyskuva on mm. maailman parhaita.

Näistä kuvista huomaa miten paska mä olen ton mun kameran kanssa, jotkut onnistuu, jotkut on ihan sumeita kännykameralaatua, joissakin salama heittelee päin seiniä ja kaikkee muuta kivaa. En ymmärrä mistään mitään vaikka oon kahlannu netissä läpi miljoonia eri sivuja valotuksesta, aukosta, herkkyydestä, suljinajasta ja kaikesta muusta utopiasta mitkä on mulle ihan pelkkää. Utopiaa.

Koittakaa kestää.

Ostin akoille vähän aika sitten ylisöpöt must have-kaulapannat, tietenkin pinkit. Niissä oli ihanat kulkusetkin. Jostain syystä tällä sydäninfarkti-kakkahalvaus katilla se on säilynyt kaulassa, toinen on kadottanut sen jonnekkin, hävis ku pieru saharaan. Oon kaivanu joka mahdollisen paikan tästä asunnosta mutten löydä sitä. SAD.

-Tiia-