Sadepäivien ilot

On surullista kun sataa, eikä oikein voi mennä ulos leikkimään. Huolimatta siitä, että sade on tärkeä asia, vetää toi jatkuva vesikeli mielen melko mustaksi. Sadepäiville on ollut hivenen hankalaa keksiä tekemistä. Mutta parhaani olen yrittänyt.

Olen yrittänyt opetella syömään aamupalaa. Mä viitsin ehkä kerran viikossa syödä aamupalaa, ja useimmiten aamupalahetki rajoittuu viikonlopulle. Tällä viikolla on ollut helppoa jo kolmena aamuna istua valmiiseen aamupalapöytään.

Ruotsin kieli on päässyt pahasti lörpsähtämään vähäisen käytön johdosta. Lempitaiteilijan tuotanto on ollut ihan hyvä keino itsensä kehittämiseen, olen lukenut kahdessa viikossa kymmenen Tove Janssonin teosta!

Mulla on pysynyt koti käytännössä muuttumattomana sen kolme vuotta, mitä olen kotonani asunut. Välillä on tullut huonekalu tai taulu lisää, mutta kaikki kalusteet ovat löytäneet oman paikkansa, ja pysyneet siellä. Eräänä elokuisena kahvitteluhetkenä Johannan kanssa keksittiin sitten suorittaa radikaali uudelleenjärjestely. Mymmeli on jo tottunut asioiden uusiin paikkoihin.

Sain sukulaiselta taannoin tuliaisia pantteriteemalla. Likööripullon kanssa samassa syssyssä sain aivan järkyttävän hirveän Swarovskin pantterisormuksen. En ymmärrä, miten kristalleista saadaankin väsättyä jotakin niin kammottavaa. Sormus on nyt syvällä jemma-nimisessä piilossa.

Es ist Herbst

Nykyään syksy on mun suosikkivuodenaika pukeutumisen suhteen. Vaatekaappi niinsanotusti murtuu ja tummuu, kun kirkkaat värit siirretään talviunille, ja kaappi täytetään murretummilla väreillä. Rakastan neuleita ja kerrospukeutumista, tummenevia värejä, nahkaa, huiveja ja mustaa, valtavasti mustaa.

Viime yönä Mymmeli ryömi pitkästä aikaa peiton alle nukkumaan, ihan kylkeen kiinni. Varma merkki siitä, että kesä on ohi. Ulkona tuoksuukin jo ihan syksylle. Vaikka merkkejä on ollut jo pidempään ilmassa, lopullinen syksyttyminen pääsi yllättämään. Vaikka koulut ovat alkaneet, on satanut melkein viikon putkeen, vaikka ilma on ollut kolea, kaikki vaikutti vain viileältä loppukesältä. Minä itse tunnen, että syksy tuli kuin Muumilaakson viidakko - yhdessä yössä.

Markkinapäivä

Ehdin viime tingassa Lahden kansainvälisille suurmarkkinoille, jotka päättyvät tänään, sunnuntaina. Mulla oli tarkoituksena käydä jo aikaisemmin kiertelemässä paikan päällä ja vinkata tapahtumasta teille lukijoillekin, mutta suunnitelmat elävät, enkä ehtinyt visiitille aikaisemmin. Toivottavasti moni löysi tuonne ihan omine nokkineen. Kiertue suuntaa vielä ensi viikolla Kuopioon, sen jälkeen Turkuun.

Teatteriaukio pullollaan kansainvälisiä kojuja. Lähinnä ruokaa - mä olin idiootti kun söin ennen markkinoille lähtöä. Enemmän ja vähemmän eksoottista maistettavaa olisi ollut vaikka kuinka. Lisäksi myynnissä oli sitä normaalia torikamaa, kiinarättejä, käsitöitä ja koriste-esineitä. Niin koto-Suomesta kuin muilta mailta vierahiltakin. Kotiuduin markkinoilta ison herkkukassin kanssa - hyvästi terveellinen syöminen! Ainakin joksikin aikaa.