Sadepäivien ilot

On surullista kun sataa, eikä oikein voi mennä ulos leikkimään. Huolimatta siitä, että sade on tärkeä asia, vetää toi jatkuva vesikeli mielen melko mustaksi. Sadepäiville on ollut hivenen hankalaa keksiä tekemistä. Mutta parhaani olen yrittänyt.

Olen yrittänyt opetella syömään aamupalaa. Mä viitsin ehkä kerran viikossa syödä aamupalaa, ja useimmiten aamupalahetki rajoittuu viikonlopulle. Tällä viikolla on ollut helppoa jo kolmena aamuna istua valmiiseen aamupalapöytään.

Ruotsin kieli on päässyt pahasti lörpsähtämään vähäisen käytön johdosta. Lempitaiteilijan tuotanto on ollut ihan hyvä keino itsensä kehittämiseen, olen lukenut kahdessa viikossa kymmenen Tove Janssonin teosta!

Mulla on pysynyt koti käytännössä muuttumattomana sen kolme vuotta, mitä olen kotonani asunut. Välillä on tullut huonekalu tai taulu lisää, mutta kaikki kalusteet ovat löytäneet oman paikkansa, ja pysyneet siellä. Eräänä elokuisena kahvitteluhetkenä Johannan kanssa keksittiin sitten suorittaa radikaali uudelleenjärjestely. Mymmeli on jo tottunut asioiden uusiin paikkoihin.

Sain sukulaiselta taannoin tuliaisia pantteriteemalla. Likööripullon kanssa samassa syssyssä sain aivan järkyttävän hirveän Swarovskin pantterisormuksen. En ymmärrä, miten kristalleista saadaankin väsättyä jotakin niin kammottavaa. Sormus on nyt syvällä jemma-nimisessä piilossa.