Näitä kuuntelen nyt

Mulla on juuri nyt kunnon musiikinkuuntelukausi menossa. Voi sitä harmia, jos kuulokkeet jäävät aamulla kotiin! Yleensä kotona soi vain harmoninen klassinen radiosta, nyt aamu saattaa alkaa albumilla. Mun mielestä on kiva kuunnella musiikkia albumeittain, kokonaisuudeksi kun ne on tarkoitettukin. Näin kuulee niitä muitakin biisejä, kuin sen yhden sinkkujulkaisun johon useimmat kyllästyvät viikossa pakkosoiton vuoksi.

Huomasin suureksi harmikseni, että valkoinen Youtube-palkki ei enää toimi bloggerissa. Kuinka monta kivaa ja aiheeseen sopivaa biisiä olenkin linkannut postauksiin kautta vuosien, eikä kukaan ole kuunnellut niitä. Saati sanonut toimimattomuudesta. Kannattaisi varmaan itsekin joskus testailla, esikatsella ja oikolukea. Jonakin päivänä minä vielä ne korjaan.

Kahdeksan biisiä, joista pidän erityisen paljon juuri nyt:



Susanne Sundfør - White Foxes




Rudimental ft. Ed Sheeran - Lay It All on Me




Kasper Bjørke - Young Again




Ismo Alanko - Mikrokosmos




Ellie Gouldling - On My Mind




The Chainsmokers - Roses




Amy Winehouse - Amy, Amy, Amy




Adele - When We Were Young


Blogiystäväkirja

Multa toivottiin taannoin blogiystäväkirjapostausta. Koska on kulunut noin puoli vuotta siitä kun tämä "haaste" kiersi muissa blogeissa, voin tehdä sen hyvällä omatunnolla. Mä olen tunnetusti aina myöhässä kaikista blogivillityksistä. Muutenkin tykkään todella paljon tehdä tämänkaltaisia postauksia, joissa on kysymykset valmiina, niihin on nopea vastailla. Täytyy alkaa bongailemaan näitä muista blogeista ja postata, vaikkei kukaan pyytäisikään.

SUOSIKKI...

...kaupunki?  Wien. Ikävä toiseen kotikaupunkiin kasvaa päivä päivältä.

...lomakohde?  Barcelona tai Rooma. Roomastakin saa pienellä matkustamisella yhdistetyn ranta- ja kaupunkiloman.

...biisi?  Tällä hetkellä päässä soi jatkuvasti vuosia vanha Kasper Bjørken Young Again. Pitäisi varmaan tehdä pitkästä aikaa biisipostaus, mä kun kuuntelen vain ja ainoastaan hyviä biisejä.

...ravintola ja annos?  Onko pakko valita vain yksi? Sushibar ja GRLLD Hotate Nigiri.

...juoma?  Vesi ja hyvä punaviini

...leffa?  Vaikea määritellä. Erityisesti monet -50-60-lukujen elokuvat.

...sarja?  Game of Thrones. Välttelin vuosia hypen vuoksi, kunnes annoin itseni koukuttua sarjaan viime kesänä. Nyt lasken päiviä kutoskauden alkuun.

...kirja? Just nyt David Lagercrantzin jatko-osa Stieg Larssonin Millenium-sarjalle! Paljon parempi mitä odotin, todella mukaansatempaava kirja. Olin ennakkoon todella skeptinen tuon kirjan suhteen, mutta lopputulos oli huikea!

...asu? ylipolvensaappaat, vekkihame, sukkahousut, nahkahanskat, parkatakki ja kissapipo, mustaa kaikki.

...meikkituote? Juuri nyt mulla puskee ihmeellisiä kiukkunäppylöitä nassuun, enkä selviäisi ilman Diorin peitepuikkoa.

...hiustuote? Balmainin suolasuihke. Sillä sentään saa seitinohuisiin hiuksiini edes hiukan ryhtiä.

...sovellus?  Neko Atsume!!! Mä pidin itseäni ihmisenä, jota ei saa koukuttumaan mihinkään kännykkäpeliin. Vaan niin mä löydän itseni monta kertaa päivästä tiirailemasta, josko uusia kissoja olisi tullut leikkimään pihalleni. Katsokaa nyt mun kissoja, eikö ole söpöpöpösiä?


...instagrammaajat?  Mä seuraan käytännössä vain kavereitani, mulla on vain kourallinen seurattavia, joita en tunne. @socalitybarbie on mahtava parodia hipsterihmisestä pienoislehtineen ja imagolaseineen. Chicago Blackhawksista tuttu @artemiypanarin päivittää ajoittain huikeaa settiä! Nauroin ja lujaa videolle, missä Patrick Kane opetteli toivottamaan hyvää uutta vuotta venäjäksi.

...aamurutiinisi? Varmaan hampaiden ja kasvojen pesu ja seerumi naamalle.



MUUTA

Mitä vaatekaapistasi löytyy? Juuri nyt kaapin perälle haudattu räikeän värisiä huonolaatuisia akryylineuleita, joista en osaa luopua. Liian paljon parittomia sukkia, liian vähän talveen sopivia alaosia.

Mitä pakkaat mukaan matkalle? Aina liikaa! Nytkin Floridan reissulle pakkasin mukaan yhdeksät kengät, käytin neljiä...

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe? En mitään ihmeellistä. Dataan sängyssä kone sylissä, samaa teen vaikka joku näkisikin.

Viimeisin sisustusostoksesi? Kolmen euron poistotabletit Pentikistä. Eikä nekään mitenkään sisustusmielessä, vaan lähinnä pöydän suojaksi.

Viimeisin WhatsApp-viesti? "Jaa" Väinöltä. Kertoo kaiken.

Kotikaupunkisi paras paikka shoppailuun, syömiseen ja drinkeille? Pahapaha, mitä shoppailulla tarkoitetaankaan. Sanoisin että Aleksanterinkatu, löytyy Stockaa, Marimekkoa ja mulle tärkeimmät vaatekaupat, eli Zara ja Andiata. Ruokapaikoista on vaikeaa valita Boulevard Socialin ja Korjaamon Sushibarin väliltä. Drinksuille suosikkipaikkani on Bronda.

Mitä ostoslistallasi on nyt? Ei varmaankaan mitään. Mun uggit alkaa olla kyllä lunastuskunnossa mutta mä en raaski luopua niistä. Rumat kengät kun ovat rumat rämänäkin.

Mitä laukustasi löytyy aina? Ei ole mitään mikä löytyisi varmasti aina. Useimmiten mukana kulkee iPod, avaimet, matkakortti ja pankkikortti.

Paras tapa tuhlata 50€? Ravintola.

Kulttuurieroja Yhdysvalloissa

Tämä postaus oli sitten hautautunut luonnoksiin otsikotta. Koska Floridan reissusta on vielä niin vähän aikaa, on suhteellisen ajankohtaista julkaista postaus havaitsemistani toisenlaisista toimintatavoista, kulttuurieroista. Musta on hauskaa aina lomalla tarkkailla paikallista elämänmenoa ja pohtia miten erilailla asiat tehdään Suomessa.


Prepaid-liittymän hankkiminen USAssa ei ole mikään itsestäänselvyys. Suunnittelin hommaavani jenkkisimkortin noiden parin viikon ajalle, jotta olisin voinut esimerkiksi navigoida puhelimella, mutta mitään paikallisen saunalahden aloituspakkauksia ei ollut tarjolla. Olisi pitänyt ostaa esimerkiksi AT-T:lta niinkutsuttu track phone, eli puhelin ja sim-kortti yhdessä. Eikä se kyseinen puhelin olisi toiminut USAn ulkopuolella.



Talojen jouluvalot ovat ihan toisesta maailmasta. On ammattimaisia jouluvaloarkkitehtejä, he tekevät koko vuoden tilin yhdessä kuussa. Oli pihoja jouluvalopalmuilla, välkkyvaloja, liikkuvia valokaapeleita, laulavia valoja. Talot hienoilla (=övereillä) valoilla listataan paikallislehdessä, niitä saa käydä pällistelemässä ja kuvaamassa. Mun ainoat kuvat valotaloista tärähtivät. Vielä uuden vuoden jälkeenkin asiakaspalvelijat sekä randomit turuilla ja toreilla toivottivat iloisesti happy holidays!



Yhdysvallat on drive through-kulttuurin luvattu maa. Meille on tuttua Mäkkärin autokaista, täällä se on normi kaikissa pikaruokaloissa. Nähtiin drive through Starbuckseja ja apteekkeja, jopa pankkeja on olemassa. Ylipäätään auto on elämisen edellytys. Bensa on halpaa (gallona n. 2,3 dollaria) ja autolla liikutaan ihan joka paikkaan. Jalankulkijoita ei juuri näe, eikä varsinkaan suojateitä. Myös katuvaloja on todella harvassa.


Varmaan kaikki autot ovat automaattivaihteisia, että 15-vuotiaatkin osaavat ajaa. Floridassa 15-vuotias saa harjoitteluajokortin, 16-vuotias varsinaisen. Mä en uskaltanut 15-vuotiaana liikenteen sekaan enkä halunnut edes suorittaa mopokorttia. Mulle ostettiin skootteri ihan turhaan.



Näkemäsi hinta esimerkiksi kaupoissa tai ravintoloissa ei ole se todellinen, lopullinen hinta. Kaikkeen lisätään verot kassalla. Vero on osavaltiokohtainen, Floridassa 6% tuotteen hinnasta. Suomalainen debit-kortti on USAssa credit, jos kassan kysyessä credit or debit vastaat debit, kortti ei toimi. Credit/debit-kortti toimii normaalisti, credit on credit, debit on debit.


Asiakaspalvelu varsinkin ravintoloissa on huippuluokkaa. Hyvällä palvelulla on hintansa, tippaaminen on Yhdysvalloissa ihan tosiasia. Tippi on pakollinen, se on palvelumaksu, jota ei ole (toisin kuin Suomessa) sisällytetty ruuan hintaan. Ravintolatyöntekijät työskentelevät minimipalkalla, joten tipeillä on todella iso merkitys toimeentulossa. Korrekti tippi on n. 20% loppusummasta, ja suositeltavaa maksaa käteisellä, vaikka korttimaksukin onnistuu. USAssa tipataan pääsääntöisesti aina, kun joku tekee jotakin puolestasi. Baaritiskillä tipataan, siivoojaa tipataan, takseja tipataan, kampaajaa tipataan, myös take away-paikoissa tipataan.


Heimitäkuuluu! Jokainen jenkeissä shoppailemassa käynyt on varmasti joutunut myyjän tervehtimäksi. Siihen ei käytännössä odoteta mitään vastausta, itse tervehdin takaisin ja hymyilen samalla. Amerikkalaiset myös rakastavat jaella kehuja ihan tuntemattomille. Olin ihan äimän käkenä kun milloin kehuttiin mekkoa, milloin kampausta.