Skyscraper

Lahdessa kaikki on pienempää - niinpä kaksitoistakerroksista toimistorakennusta keskellä peltoa voi ihan hyvällä omatunnolla kutsua pilvenpiirtäjäksi. Käytiin tänään lounaalla Luhta Tower Cafén (ennen kansainvälisen potentiaalin ymmärtämistä nimeltään vain tylsästi Luhta Torni-kahvio) näköalaterassilla. Salaattibuffet, suuruudenhullu leipä ja keittolounas oli kohtuuhintainen, ja suburbaanit näkymät nelostielle sekä metsä- ja peltoaukeille kerrassaan huikeat.

Luhdan tehtaanmyymälästä ei tarttunut mukaan mitään. Mun jo pidempään jatkunut sisustuksellinen ostamattomuus alkaa olla huolestuttavaa. Sen sijaan ostin Sokokselta ne himoitsemani valkoiset pellava(sekoite)housut. Asukuvia luvassa!

Because it's the cup

Toissa yönä alkoi sitten lopullisesti kesäloma, ja mun suuri henkilökohtainen mitä mä nyt teen-tyhjyys. Mun joukkue ei mennyt finaaleihin, ne ei pelaa pitkään aikaan! Kovillehan se otti, game sevenissa tippuminen on aina riipaisevaa, varsinkin, kun peli venyi vielä jatkoajalle. Yksi maali ratkaisee. Jääkiekkohan on tunnetusti kesäurheilulaji, joten ehkei pidemmälle olisi ollut luonnollistakaan mennä. Eikä aina voi voittaa, ei edes joka vuosi.

Kun kausi on saatu pakettiin, on hauska klikkailla blogia taaksepäin ja havainnoida muutoksia, mitä itsessäni on tapahtunut sen aikana. Esimerkiksi poikkeuksellisen paljon vihapuhetta keräävä snapback pysyy päässä tappiosta toiseen, mutta kalja ja itsetehty pizza on vaihtunut lisäainekyllästetyn valmiskahvin ja -jokirapucaesarsalaatin tyylisiin näennäisterveellisiin mättöihin. Terävää ja oleellista havainnointia, kertakaikkisesti!

Omppu on toivonut multa asukuvia beigellä mokkabikerillä. Tässä maailman nopeimmat nollalaadun asukuvat sunnuntai-illalta, kolme minuuttia ennen lähtöä. Reippaammin revityt ex boyfriend-farkut ja valkoinen t-paita. Näkee hyvin, kuinka mielikuvitusrikas pukeutuja mä olen. Sori, yritän vielä joskus panostaa näihin asukuviin.

Mä en tiedä, aionko seurata Stanley Cup-finaaleja aktiivisesti jos ollenkaan. Mutta jos jollekin sen maljan suon, niin Lunkalle. Heja Sverige!

Lohta!

Mymmeliä ei kalat kiinnosta.

Mulla on ollut lohipainotteinen loppuviikko, ja koska multa on toivottu reseptipostauksia, jaan teille pari helppoa reseptiä maailman parhaimmasta ja monikäyttöisimmästä kalasta.

Kreikkalaistyylinen uunilohi
300 g lohta (mulla D-leikattu filee)
1 rkl karkeaa merisuolaa
2 rkl Thai Sweet Chili-kastiketta
100 g fetaa
10 oliivia
5 aurinkokuivattua tomaattia

Aseta lohi nahkapuoli alaspäin uunivuokaan, ja hiero pintaan suola. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä chilikastike lohen pinnalle. Pilko, murustele ja sekoita feta, oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit, ja levitä seos lohen pinnalle.

Paista uunissa n. 20 minuuttia, riippuen lohen paksuudesta. Itse söin lohen tsatsikin ja salaatin kanssa, mutta toimii varmasti myös perunan kanssa, muusina tai uusina.

Lohiceviche
200 g lohta
1 lime
1 tl karkeaa merisuolaa

Hienonna merisuolaa morttelissa vähän pienemmiksi suolarakeiksi. Lohesta irroitetaan nahka ja ruodot, ja pilkotaan pienehköiksi palasiksi.

Sekoita suola lohipalojen joukkoon. Purista päälle limetinmehu, sekoita. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia. Valuta lohipalat ennen tarjoilua.

Ceviche taipuu moneen. Tänään mä sivelin lohipalat Sambal Oelekilla, ja söin ruisleivän päällä sipulin, salaatin ja kirsikkatomaattien kanssa aamupalaksi. Toimii myös maissilastujen kanssa sekoitettuna pieneksipilkottuun kurkkuun, hienonnettuun punasipuliin, korianterisilppuun ja tomaatinlihaan. Korianteri on muutenkin aika ehdoton avec cevichelle, mutta mun omani oli kuollut. Uutta satoa odotellessa.