Vihollisia

Kuva: we♥it

< Talvea kohti mentäessä päivien sanotaan lyhenevän. Silti mä miellän, että mun päiväni ovat pitkiä. Saman verran tunteja kuin aina ennenkin, mutta kun yhä useampi niistä vaelletaan pimeässä...  Pituuskin voi olla henkinen käsite. Yritin torjua pimeyttä ostamalla kynttilöitä viidelläkympillä. Yritys jäi huonoksi, enhän mä muista niitä sytytellä! Illat kyyhötetään pahalta pimeydeltä piilossa sohvannurkassa tai peiton alla, kuumaa juoden.

Mun päivät on pilannut tehokkaasti vanha viholliseni, matti-matiikka matematiikka. Mä kun ehdin jo luulla, että meidän ei tarvitsisi enää koskaan kohdata, mutta ei... Toistaiseksi elämäni pyörii lähinnä vain kirjaimien, numeroiden ja kaiken maailman nokkien ja kirkkovenesulkujen ympärillä. Ja stressitaso huitelee kiehumispisteissä.

Kummitäti piristi arkea kortilla Englannista. Viron reissu oli niin lyhyt ja raskas, ettei se tuntunut lomalta ollenkaan. Oikealle lomalle lennetään ja siellä rentoudutaan, eikä kyylätä kelloa ja säntäillä tuli pyllyn alla. Oikeaa lomaa odotellessa...

My favorite meal

Mun on jo pidemmän aikaa tehnyt mieli lempiateriaani hotelliaamupalaa. Ei siinä muu auttanut kuin mennä hotelliin ja syödä siellä aamupalaa.

Tarvittiin tyttöjen kanssa pieni irtiotto arjesta, joten otettiin laiva Tallinnaan. Parin aamiaislautasellisen voimin toivottavasti jaksaa pitkän päivän.

Kalteva torni

Viikonloppuna tarjoutui mahdollisuus viettää tyttöjen iltaa Leenan ja Lotan kanssa. Pitkästä aikaa! Parasta seuraa, ruokaa, herkkuja ja juomaa... Eipä siihen viihtyisyyteen suurempia tarvita.

Illan ohjelmanumerona oli Suomen tasuripeli. Kerrankin tuli mahdollisuus katsoa jalkapalloa erittäin naismaisesti, neljän seinän sisällä kun on vaikeampi aiheuttaa harmitusta muulle kansalle.