Etelänmatka auttaa aina syysmasennukseen. Toisilla se oli jo päällä, toisilla taas vasta kolkutteli mielen porteilla, mutta ennaltaehkäisykin auttaa.
Koska päiviä kiireisessä viikossa on rajallisesti, kaikki pariviikkoiset Thaimaassa ja pidennetyt viikonloput Rivieralla ja Kreikassa jouduttiin sulkemaan pois. Mutta hei, Virohan on etelässä! Saatiin kiva huone Viru-hotellista ja aikakin riitti kolmenkymmenen tunnin irtiottoon.
Poimittiin iltajuomat Rimistä matkan varrelta, ja ihailtiin öistä vanhakaupunki-merinäkymää. Mä olin tylsä, enkä tutustunut Tallinnan yöelämään hotellin alakerrassa vietettyä varttia pidempään. Mua houkutti enemmän mukava sänky ja seuraavan aamun aamupala.
Kun toverit Suomessa hajosivat torstaiaamuna lumisateeseen, sää Tallinnassa oli aurinkoinen kuten etelässä kuuluukin olla. Joskin hemmetin kylmä. Hotellinluovutuksen jälkeen käynnistettiin lievästi takkuinen päivä Virukeskuksen Wayne's Coffeessa, jossa kokispullokin kettuili.
En ole ikinä kokenut yhtä rajua laivan keinumista kuin paluumatkalla Helsinkiin. Seisoin kannella nähden vain mustan meren valkeine kuohuineen, ja muutaman satunnaisen tuikkivan valon. Aallot pisaroivat kasvoille, ja jääkylmä tuuli piiskasi vasten niin kovaa, että piti haukkoa henkeä pää sivuille käännettynä. Mä olin onnellinen.
