Shoreline


Broder Daniel - Shoreline

Ever since I was eight or nine.
I've been standing on the shoreline
All my life I've been waiting
for something lasting




We are shadows
Oh, we're shadows
Just shadows in the alley



I've got nothing
Nothing to wait for
Nothing to wait for




Where is life in this town?
Where is life in this town?

Maijamissa

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, Miami on ihan eri kaupunki kuin Miami Beach, jota moni pitää synonyymina reissulle Miamiin. Kuitenkin, se varsinainen Miami on paljon edgympi, siinä missä Miami Beach on pelkkää pastellia. Miami Downtownissa pilvenpiirtäjien keskellä todella tuntee olevansa suurkaupungissa.

Yksi elämäni suurimmista virheistä oli mennä pienessä kiireessä bussilla Downtownista sinne vihoviimeiselle South Beachille. Kolmen mailin sillanylitys kesti valehtelematta puoli tuntia, ruuhka oli järkyttävä. Suosittelen siis Miamiin matkatessa pitämässä selkeästi erillään ajan Miami Beachilla ja Downtownissa. Mä olen just sellanen heeei meillä on vielä kaks tuntia aikaa ni mennään nopsaan käymään vielä tuolla ku se on näköjään ihan lähellä... Tuo koukkaus olisi voinut kostautua.

Miamissa on ilmainen puinen trolley, joka kulkee hitaasti mutta varmasti kuutta eri reittiä Miamissa. Trolleyssa on kiva istuskella ja katsella ihmisvilinää ja katumaisemaa. Me hypättiin ensimmäisenä Allapattah-reitille, ja jossain vaiheessa tuli kyllä karmea olo kun ollaan pimeällä ja likaisella esikaupunkialueella missä sillan alla oli massiivisia väliaikaisasutuksia. Keskellä kirkasta päivää. Kanssamatkustajat ovat ties mitä hulluruohoa syöneitä aggressiivisia spurguja, jotka havaitsivat riemukseen että täällähän on valkoisia heidän alueellaan... Tuli kiire pois, ilmaisilla kulkuneuvoilla on lieveilmiönsä. Muut reitit olivat siistimpiä ja enimmäkseen turistien käyttämiä.




Toinen näppärä tapa liikkua Miamissa on myöskin ilmainen Metromover, joka on paljon nopeampi vaihtoehto kuin trolley. Metromover on pieni metronpätkä, joka liikkuu kiskoilla korotetulla rataosuudella. Metromoverilla on kattava verkosto, ja vaihtoväli on inhimilliset kolme minuuttia.

Downtownin varmaan kuuluisimpia nähtävyyksiä on Wynwood Walls ja sitä ympäröivä Art District.  Beyonce teki alueesta it-paikan pari vuotta sitten, ja nyt tuolla pyörii kymmenittäin poseeravia tyttöjä upeiden graffitien edessä, ottamassa edgyjä kuvia. Wynwood Walls on katutaiteelle pyhitetty keskus verkkoaitoineen ja valaistune seinineen. Tosin koolia streetarttia bongasi paljon muualtakin.

Itse pidin henkilökohtaisesti eniten Design Districtistä. Kuolin, ja pääsin shoppailutaivaaseen. Siellä todella halusi kävellä ja kierrellä, alueessa on jotain mystisellä tavalla kiehtovaa. Vaikka olisi budjettireissulla, alue on täydellinen ikkunashoppailulle. Tosin fendien, piagetien ja berlutien keskellä tuskin kukaan enää muistaa budjettia. Alueen ruokapaikat ovat saaneet kehuja, tosin itse en käynyt yhdessäkään. Design Districtiä rakennetaan ja kehitetään edelleen, ja siitä povataan tulevaisuutta Miamin Rodeo Drivena!





Olen kuullut paljon kauhutarinoita Miamin öistä, jonka vuoksi me tehtiinkin vain päiväretket Miamiin ja Beachille. Miamissa hyvilläkin alueilla on huonompia nurkkia. Mulla ei siis ole antaa vinkkejä Miamin yöelämään, mutta näkemättä suosittelen maalaisjärkeä, vilkkaita alueita ja taksilla liikkumista. Valot kannattaa pitää päällä.

Ja sori, nää on jopa mun ottamiksi todella huonolaatuisia kuvia. Mulla oli vain puhelin matkassa (ja tämänkin kameran tarkkuus heittää nyt jostain syystä) ja sääkin oli epävakaa.

Where you are closer to Cuba than a Walmart

Olen kuulkaas vihdoinkin löytänyt oman paikkani tästä maailmasta, johan sitä on kolmattakymmentä vuotta etsittykin. Se paikka on Key Westillä.

Key West on Manner-Yhdysvaltojen eteläisin saari, Florida Keys-saariketjun läntisin ja viimeisin. Kuubaan on matkaa linnuntietä 90 mailia, ja varsinkin Yhdysvaltain kieltolain aikaan saari oli suosittu kauttakulkupaikka rommin luvattuun maahaan.



Kuin sekoitus New Orleansia ja Amsterdamia. Väinön sanoin, mä en ole käynyt kummassakaan. Key West on pullollaan pieniä sieviä pitsihuviloita, joiden parvekkeet ja terassit on kuin tehty aamukahvin juomista varten. Vaikkei kukaan koskaan oikeasti ehtisi viettää sellaisia aamukahvihetkiä. Key West on piparkakkutalojen kaupunki.

Saarella on luonnollista syödä paljon kalaa sun muita mereneläviä. Kaikki on vastapyydettyä. Key-saarten keittiö tunnetaan nimellä floribean, floridalais-karibialainen. Sivuhuomiona, floridalaisissa ravintoloissa ei kannata hätkähtää tai potea omatunnontuskia, jos menussa vilahtaa dolphin. Kyseessä ei sentään ole mikään Flipper, vaan dolfiini, ahvenkala joka tunnetaan myös nimellä mahi-mahi.



Istuskeltiin tuntitolkulla sataman lähellä sijaitsevassa Floridan vanhimmassa baarissa, Captain Tony's Saloonissa. Seinille on niitattu seteleitä, joihin ihmiset olivat kirjoittaneet terveisiä ja rakkaudentunnustuksia. Mekin päätettiin Väinön kanssa uhrata yksi seteli moiseen humpuukiin. Mä kirjoitin jotakin höpöhöpöä, Väinö kirjoitti Sweden Sucks kissankokoisilla kirjaimilla mun kielloista huolimatta. Hetken päästä kaksi pappaa tuli juttelemaan mukavia ja Väinö esitteli ylpeänä mitä oli kirjoittanut. Kävi ilmi, että papparaisilla oli vahvat juuret Öölannissa... Että tällaista tuuria meillä, onneksi ottivat sen huumorilla.

Nobelkirjailija Ernest Hemingwayn talo on kenties saaren suosituin nähtävyys. Hemingway asui pistaasinväristen ikkunaluukkujen talossaan Key Westissä kymmenisen vuotta. Pihalla köllöttelee lukuisia kissoja, jotka eivät juuri välitä ihmisistä. Tavattiin mm. Dorian Grey ja Rudolph Valentino. Kissat ovat rakastettuja, heille on jopa oma hautausmaansa.



Vaikka Key West tulvii turisteja, olo ei ole kuin rysässä. Ajantaju jää taakse kiireiden ja murheiden ohella, Key Westissä ei kellään voi olla huolen häivääkään. Kaupungin rento omaleimaisuus paistaa aasialaismassojen lävitse. Kanat ja kukot köpöttävät kadulla vailla huolenhäivää. Key West on toisinajattelijoiden kaupunki ja tunnettu homokulttuuristaan. Tasa-arvo vallitsee kaikkien kaupunginkävijöiden välillä.