Etanoita

Bongasin kauppareissulla etanoita, joita en ollut aiemmin itse valmistanut ruuaksi. Päätin selättää jälleen yhden keittiökurimuksen, yrittää tehdä kotiloita kotioloissa.

Ostin siis tölkkietanoita kuorineen, ja valmistin ne tämän reseptin mukaan. Tuttuun tapaani sovelsin hiukan reseptiä. Esimerkiksi leipäraasteen korvasin korppujauhoilla, ja jätin voiruusukkeiden pursottamiset hoikemmille. Etanat kotiloineen kannattaa myös huuhdella huolellisesti, mulla oli niissä todella paljon hiekkaa.

Myös etanahifistelyvälineet multa puuttuvat täysin. Etanapannun virkaa hoiti foliosta taiteltu ruma läpyskä, pihdit loistivat poissaolollaan ja haarukkana käytin fonduehaarukkaa. Käy se näinkin!

Halloween

Perjantai-iltana juhlittiin Halloweenia Johannan ja Saran kanssa. Johanna tarjosi etkot, kakut ja kahvit, jonka jälkeen Lahden yöelämä veti puoleensa pilkkuun asti. Onhan se ihan kiva kerran kuussa tai parissa.

Vaikka rakastankin teemajuhlia, olen itse äärimmäisen laiska pukeutuja. Menin siitä mistä aita oli matalin, mustaa päälle ja kisupipo päähän. Pienen maanittelun jälkeen annoin maalata naamaani viikset. Tytöt sen sijaan olivat panostaneet huolella. Ehkä mäkin vielä jonain vuonna.

MIAU!

Tykkään ostaa itseni näköisiä vaatteita. Missä on jokin juju, mitkä saattavat jonkun muun silmissä olla jopa mauttomia. Pari vuotta sitten henkkamaukassa myyty musta kissapipo oli sarjassamme niin mun näköinen. Harmi, etten sillon ehtinyt ostamaan sitä omaan päähäni kehräämään.

Pikkukisut kertoivat, että tänä syksynä kauppojen tangoille on kiivennyt pörröinen versio kissapiposta. Pakkohan sitä oli käydä silittämässä - ja ostamassa. Niin moni kehui, kuinka kyseinen pipo on niin mua, että kahdeksan euron kasa polyesteria ei kaduttanut tippaakaan. Minä olin niin tyytyväinen ostoksesta, että hengailin koko eilisillan pipo päässä yhtenä :3-hymiönä.

Ja kissoista vielä - tässä yksi jumputusbiisi, joka todellakin toimii harvinaisen hyvin! Jytkyä perjantaita kaikille!