Go Hawks go!

Mutkan kautta kuulin, että mun jääkiekkopostauksia on ollut ikävä - joku niitä tosissaan taitaa sitten lukea. Tai ehkä ei ihan tosissaan, mutta sitten vaikka viihdearvon puolesta.

Yksinasumisen parhain puoli on se, että saa katsoa sitä mitä haluaa. Siihen kellonaikaan kun haluaa. Meillä Väinöä ei juurikaan kiekko kiinnosta (paitsi Skoda-cup ja BRRRÄNNNDÖN Saadin suoritukset), joten mun yöt änärin kanssa olivat olleet harvinaisen harvassa. Siksi ratkesin riemusta päästessäni jälleen valvomaan epäinhimilliseen aikaan kahvin voimalla.

Tässä siis pari sanaa ankkasarjasta. Seuraava matsi ei jää viimeiseksi, ei varmana jää. Viime tappio oli karvas, varsinkin kun kolmannen erän viimeiset minuutit lupailivat huikeaa nousua. No, kovaa ja nopeasti tultiin korkeata alas. Sisäiset vammat suuremmat kuin ulkoiset.

Maalivahtipelissä Anaheim on ollut edellä. Andersen on muut pelit ollut huikea, (Coreylla puolestaan ihan liikaa niitä liian tuttuja pimenemisiä) mutta viime peli oli kyllä ihmeellistä suorittamista. Varsinkin 4-4-tasoitus, kertakaikkisen hienoa hitaallakäyntiä. Andersenille siis suuret kiitokset muutamasta kivasta maalista, jännä nähdä vaikuttaako toi pöllöily seuraavan pelin suorittamiseen. En valittaisi!

Suomalaisena mun on suorastaan kiellettyä sanoa, että Timosen paikka ei tossa joukkueessa ole. Sanon silti. Nyt pelataan kovilla panoksilla, eikä maskoteille ole tilaa. Mun mielestä Timosen hankinta oli jo virhe, isolla riskillä ja vanhoilla meriiteillä. Hutiin meni. Sanoin samaa jo varmaan vuosi sitten. Anteeksi kaikki savolaiset!

Mä en muutenkaan kauheasti tykkää joukkueesta pullollaan suomalaisia (>2=pullollaan), Suomen media alkaa kummasti keulimaan aina noiden ämörikan "suomalais"joukkueiden kanssa. Täten en Ville Pokkaakaan siellä mitenkään mielelläni katsoisi.

Hyökkäysosasto vaikuttaa olevan aika väsyksissä. Erityisesti Bickell, mä en ymmärrä miksi ton uuvatin paikka on ylivoimalla? Bickellin näppärä jatkoaikaälynväläys saattoi maksaa koko sarjan, toivottavasti maksaa myös pelihaluisten joukkuetovereidensa lomarahat. Kuten esimerkiksi Toewsin, jonka voitonjano on kyltymätön. Ja Teuvon, joka ei ole koskaan pelännyt kovia pelejä. Ei tule pelkäämään nytkään.

Puolustajapula on kyllä riipaiseva. Niin paljon kun olen joskus Rozsivalia kritisoinut (ja saanut nenilleni siitä), nilkkavamma tuli nilkkaan kamalaan paikkaan. Timonen on toivoton, Cumiskey on kamala ja Rundbladista en halua sanoa mitään. Voi Trevor kuinka sinua niin kaivataan! Tuolla pelataan käytännössä neljällä pakilla, kuormitus on tajuton, varsinkin kun ottelut eivät kestä sitä 60 minuuttia vaan merkittävästi kauemmin. Eivätkä ankat hyökkää millään sekundakalustolla.

Täten olen pistänyt mielenpahoituskortit jakoon. Kannanotto on täysin sallittua, ja mun mielipiteiden torppaaminen vääräksi. Kendokeskustelu kiinnostaa aina!