Orloj

Kenties tunnetuin nähtävyys Prahassa on raatihuoneen astronominen kello, Orloj. Aina tasatunnein siniset tähtiluukut aukeavat, kuolemaa kuvaava luuranko soittaa kelloa ja kääntää tiimalasin ympäri, muistuttaen kuinka on jälleen tuhlattu yksi tunti katsojan elämästä. Luurangon kaverina nyökyttelevät itseään peilaileva Turhamaisuus, rahapussia heilutteleva Juutalaissaituri sekä viihdettä ja nautintoa edustava Turkkilainen. Samalla kaksitoista apostolia kirmaavat yläkerran luukuissa, ja kultainen kukkokin kiekaisee lopulta. Hämmentävä spektaakkeli kestää ehkä puoli minuuttia. Tuhansien turistien massan keskellä velloessa vailla poispääsyä jää pohtimaan näytöksen mielekkyyttä.

Itse kello kokonaisuudessaan on kyllä varsin mielenkiintoinen kapistus. Paitsi kellonaikaa, astronominen kello näyttää myös vallitsevan eläinradan merkin, kuukauden, vuodenajan ja auringon ja kuun sijainnin. Sekä eriskummallisen tähtiajan, ja vanhan böömiläisen ajan joka alkaa aina auringonlaskusta.

Ylempi, sininen kellotaulu on astronominen kellotaulu, joka koostuu useasta liikkuvasta osasta. Toinen viisari kuvaa maata, toinen kuuta. Taulun kiinteä tausta kuvastaa maapalloa taivaineen, kaiken keskipisteenä on Praha. Yöaikaan aurinkoviisari osoittaa taustan mustalle alueelle, aamunkoiton ja auringonlaskun aikaan punertavalle, päiväsaikaan siniselle sektorille. Taustan roomalaiset numerot kulkevat kahdesti yhdestä kahteentoista, kuvastaen kellonaikaa joko päivällä tai yöllä.

Pienempi, epäkeskeisesti liikkuva rinkula edustaa eläinrataa, aurinkoviisari osoittaa aina vallitsevaa eläinradan merkkiä. Pieni tähtiviisari laskee tähtiaikaa ja ilmoittaa kevätpäiväntasauksesta. Liikkuvalla ulkokehällä on kultaiset numerot yhdestä kahteenkymmeneen neljään, ja nämä ilmaisevat vanhaa böömiläisaikaa. Koska auringonlasku eli böömiläisvuorokauden alku vaihtelee vuodenajan mukaan, kehä liikkuu edestakaisin niin, että ulkokehän 24 on aina auringonlaskuaikaa vastaavaa roomalaisnumeroa vasten.

Alhaalla oleva kultainen kellotaulu on kalenteri. Suuret ulommat pyörylät edustavat kuukausia, kuvaten kuukaudelle ajankohtaista maanviljelystyötä. Pienemmät, sisemmät pyörylät kuvastavat eläinradan merkkejä. Viisari sijaitsee kello kahdentoista kohdalla, ja ulkoinen kehä on jaettu kolmeensataan kuuteenkymmeneenviiteen osaan. Ulkokehä näyttää paitsi päivän, myös nimipäivän - sikälimikäli tuosta jotakin näkee tihrustaa. Keskellä oleva Prahan vaakuna pysyy aina paikallaan.

Astronomialla ja numerologialla oli merkittävä osa keskiajan Böömivaltakunnassa, johon Prahakin kuului. Kelloja pidettiin käsittämättöminä laitteina, jotka paitsi näyttivät, myös tekivät aikaa. Prahan astronominen kello on maailman vanhin yhä toimiva sellainen. Kelloon liittyi myös legenda: mikäli kellon huoltoa laiminlyötäisiin niin että se pysähtyisi, kaupunki tulisi kärsimään. Luuranko vahvistaa tämän epäonnenajan nyökkäämällä, ja kaupungin ainoana toivona on uudenvuodenyönä syntynyt poikalapsi. Kun kello uudelleenkäynnistetään, on pojan juostava parinsadan metrin matka kirkolta aukion poikki kellolle ennen viimeistä kellonlyömää. Mikäli hän ehtii ajoissa, pahat voimat väistyvät.

Kellon esityksen allekirjoittanutta paremmin selittävä video alla