Mulle hyvin rakas orkidea (jonka ostin taannoin Plantagenista ehkä viidellä eurolla - laatukasvi selvästi!) alkoi osoittamaan elämästä hiipumisen merkkejä arviolta jokunen vuosi sitten. Eräänä päivänä, kun olin aikeissa laskea murheenkryynini viimeiselle matkalleen biojäteastiaan, anoi kahvivierailulla ollut äitini armoa kasviraiskan puolesta. Orkidea muutti sitten äidille.
Ei kai oikeesti-ilmeellä vastaanotin orkideani tuparilahjana. Se näytti ihan samalta kuin ennenkin, repaleiset lehdet, juuret pursusivat ulos ruukusta, eikä nupun nuppua missään. Kovan onnen kasvi muutti ikkunalaudan nurkkaan asumaan koska äitini vaatimalla vaati antamaan sille mahdollisuuden. Sinne se unohtui, omaan nurkkaansa, häpeämään kukkimiskyvyttömyyttään ja masennustaan.
Ja kas kummaa. Kun pari päivää takaperin palasin Tsekinlomalta kotiin, minua tervehti orkideankukka. Ja vähän ajan päästä puhkesi toinenkin. Nuppuja on rivissä seitsemän, muhkeana ja täynnä toivoa. En tiedä mitä poppakonsteja sun muuta woodoota äitini on kasviparalle tehnyt saadakseen sen jälleen heräämään henkiin. Olkoon orkidea ikkunani ilona aina seuraavaan kuolemaansa asti. Ehkä kasveillakin on yhdeksän henkeä.
Haha, mä niiiiin tiedän ton tunteen, kun mikään pirun kasvi ei pysy hengissä!! :D Sain vanhalta työkaverilta orkidean, joka pysy hengissä jopa kokonaisen vuoden. Kerran siinä oli kukat ja sit katoinki loppuajan, kun se kasvatti aina vaan uusia lehtiä kerroksittain. Vinkkinä, että ite aikamoisena kalmapeukalona (ihan loistava ilmasu!) oon saanu Palmuvehkan pysymään hengissä kohta 4 vuotta. Se ei kyllä mikään kaunokainen ole, mutta uutta vartta tulee koko ajan ja lehdetkin on pysynyt vihreenä. Vissiin siis sitkeitä kavereita, vaikka niitä muistaa kastella joskus kerran kuukaudessa. :D
VastaaPoistaJärkytyin, ku tajusin, että oon kommentoinu viimeksi joskus miljoona vuotta sitten, vaikka aktiivisesti oon seurannu sun blogia yli vuoden. Kyselin sulta viime vuonna reseptejä niihin kasvissosekeittoihin ja täytyy myöntää, etten vieläkään oo sitä tehnyt. Pitää ryhdistäytyä! :) Kiva, että oot jatkanu päivittelyä, sun postaukset aina piristää päivää ja tuun varmasti seuraamaan niin kauan, kun tätä pidät yllä, vaikka oon yhtä surkee kommentoija, ku kasvien hoitajakin. :D
Voi kuule, palmuvehkankin voi lisätä listaan "kasveja, jotka Iida on saanut hengiltä." Mun ongelma ei ole etten muistaisi kastella. Oon melko varma, että mun hiilidioksidini on kasveille myrkyllistä.
PoistaKiva kuulla, että olet tykännyt ja jaksanut seurailla! Bloggaaminen tuntuu aina mielekkäämmältä, kun tietää että ne tutut tuntemattomat pysyvät mukana, vaikka sitten taustallakin :) Kannattaa tosissaan tehdä nyt kesällä sitä kasvissosekeittoa kun kotimaiset juurekset on halpoja kuin saippua (tosin mun käyttämät saippuat eivät kauhean halpaa kamaa ole..) Gazpacho on ihan mieletön keitto kesäksi, mutta se vaatii helteen kaverikseen.