Mitä tehtäis?

Aprillipäivä alkoi hienosti, kuorin bataattia ja kuorimaraudan mielestä oli hauska pila yrittää leikata sormistani siivuja. Kyllä, useammasta sormesta. Ostin vihdoin viikonloppuna yölliseltä kauppareissulta prismalaatuisen sauvasekoittimen, ja ajattelin juhlistaa tätä hankintaani bataatti-inkiväärikeitollani. Appelsiinin virkaa hoitaa tällä kertaa veriappelsiini, ne ovat joko sesongissa tai muuten vaan muotihedelmä, mutta ostin niitä halvan kilohinnan vuoksi. Ei muuta kun teipit sormeen ja elämää jatkamaan.

Ilmeisen moni jakaa nyt saavikaupalla karanteenitekemistä vaan kuinka moni oikeasti myös tekee sitä mitä suositteleekaan? Okei, koska ihmisillä on niin erilainen maku on järkevää suositella mahdollisimman monipuolisesti. Itse en vaan osaa tehdä kokemuspohjattomia ehdotuksia. Mulla ei ole ikinä tylsää hetkeä, joskaan oma makuni tekemisen suhteen ei valtavirtaa vastaakkaan.

Googlen Arts&Culture-app on ihan mahtava! Sovellus käyttää monissa toiminnoissaan hyväkseen AR-tekniikkaa. Lisätty todellisuus tekee museoiden virtuaalivierailusta tavattoman mielenkiintoista. Museoiden tarjonnan ja taide-esittelyjen lisäksi appilla pystyy myös muokkaamaan kuviinsa maalauksista tuttuja elementtejä. Ylläolevassa kuvassa minä Munchin tyylillä. Sovelluksella voi myös etsiä tietyn väriskaalan teoksia, selvittää, mitä maalausta selfiesi muistuttaa ja kokeilla miltä esimerkiksi Gustav Klimtin Suudelman kaltainen klassikkoteos näyttäisi vaikka oman olohuoneen seinällä. Ruutuaika räjähtää käsiin tuon sovelluksen kanssa.

Oopperoista puhuinkin jo yksi päivä instastoorissa. Jo vinkkaamani Metropolitan Operan lisäksi myös Wienin valtionooppera striimaa oopperoita. Katsoin vastikään Vissi d'arte-aariasta tunnetun Toscan. Kuulemma myös Baijerin ooppera julkaisee joitakin oopperoitaan noin viikoksi kerrallaan. New Yorkin filharmoninen orkesteri puolestaan striimaa aina torstaisin.




YLE:n Teksti-tv:n legendaarinen sivu 235 on tehnyt paluun. Siellä seurataan kymmenen vuoden takaista, sangen hienoa NHL-kevättä. Tänään näemme kuinka Chicago Blackhawks voitti Minnesota Wildin 4-0 1.4.2010. Sivu 235 on monelle nostalginen, itsekin muistan lapsena aamulla katsoneeni yön änäritulokset teksti-tv:ltä aikana ennen kuin internet oli kädenjatkeena. Suutun jos tämä on vain aprillipila.

Änäristä puheenollen, moni joukkue näyttää nyt kokonaisia ottelutallenteita takavuosilta. Ainakin Blackhawksin suorituksia on poikkeuksellisesti ilo seurata nyt tänä keväänä.

Myös kotimaisen SM-Liigan (nyk. 1üga) klassikkopelejä voi katsoa maksutta määrättyyn aikaan Telia TV:stä. Me katsottiin toissapäivänä Jokereiden lajissaan viimeinen mestaruusottelu vuodelta 2002. Kyllä siinä tippa nousi linssiin nuoren Kari Lehtosen juhliessa onnistumistaan. Ai että, lapsuuden sankarille.

Tykkään larpata. En niinkään hypellä metsässä ennalta määritetyssä hahmossa outojen tyyppien kanssa, vaan luoda omaksi ilokseni kotiin erilaisia tilanteita, joissa myötäelän. Etninen ruoanlaittokin sopivaan musiikkiin yhdistettynä riittää korvaamaan ulkomaanmatkan. Keikkatallenteita voi katsoa pimeässä lattialla polvillaan istuen ja kurkkien erinäisten suurten objektien takaa ruutua - ainakin mulle juuri tämä on sangen autenttinen klubikeikkakokemus. Hotellitunnelman saisi helposti luotua kotiin puhtaiden lakanoiden, hissimusiikkisoittolistan ja tyynylle asetetun suklaan avulla. Spa-tunnelman puolestaan tuoksukynttilöillä, korkealla ilmankosteudella ja muhkealla kylpytakilla, kiinalaisen luontopimpelipompelin tahdissa. Kivet kuumakivihierontaa varten voi lämmittää 70-asteisessa uunissa.

Ja just kun pääsin kuittailemasta ihmisille jotka eivät välttämättä kokemuspohjalta seisokaan suositustensa takana... BuzzFeed (!) on tehnyt hyvän koosteen zero waste-askartelusta. Jos mulla vaan olisi kahvinkeitin, tekisin heti kestosuodatinpussin.