Kaivoin kaapin levosta jälleen käyttöön vuosia sitten ostetun Topshopin croppineuleen söpöllä selkärusetilla. Toi on angoraa ja vaatii alleen paidan, missä on edes vähän hihaa. Muuten kutittaa enemmän kuin laki sallisi. Angoraneuleiden laatua haukutaan aika usein joka paikassa, mutta ainakaan mun yksilöstäni ei jää taakse leijailemaan karvavanoja.
Mentiin lopulta Santtikseen koska siellä ei olla mukamas käyty pitkään aikaan. Päivän lounaana oli isän sanojen mukaan sössöä ja soppaa, joten tilattiin listalta. Ja koska kerrankin joku muu maksoi, mä tilasin pitkän kaavan mukaan. Alku-, pää-, ja jälkiruokaa. Mulla on pieni fiksaatio kaikkiin mereneläviin, joten mun oli niinsanotusti pakko ottaa kuhaa jonka oheen kuului tiikerirapuja. En ymmärrä miten kukaan pystyy ottamaan Santa Féssä selkeitä kuvia ilman salamaa, siellä on ihan hirveän hämärää! Varsinkin kun itse kuvaajan kädet eivät ole vakaudessaan ihan tarkka-ampujan luokkaa.