Koulu Venäjällä

Koska mun Pietarinmatkan päätarkoitus oli opiskelu, mun arkipäiväni kuluivat suhteellisen sujuvasti venäjän kielen parissa.

Opiskelin Smolnan yliopistossa, entisen luostarin tiloissa. Oven vieressä luki ylevästi Fakultet Politoligii, valtio-opin tiedekunta. Barokkityylinen luostari katedraaleineen on Rastrellin suunnittelema, katedraalista puhutaan jopa hänen merkittävimpänä arkkitehtonisena työnään. Luostari oli toiminnassa vain parikymmentä vuotta, jonka jälkeen Katariina Suuri perusti sen tiloihin Venäjän ensimmäisen tyttökoulun. Ihan naapurissa on tunnetumpi, keltainen Smolnan instituutti, josta käsin Lenin johti Lokakuun vallankumousta.

Koulu oli remontissa koko mun kaksiviikkoisen opiskelujaksoni ajan, ja saatiin vaihtaa luokkaa useampaankin otteeseen. Paitsi itse remontin, myös todella epämääräisen remonttipölyn ja meluhaittojen tieltä. Opiskelu oli pelkästään venäjäksi, enimmäkseen kielioppia ja akustista fonetiikkaa. Saatiin myös lukea pari satua, sekä luentoja Pietarin kulttuuritilanteesta ja politiikasta.

Musta tuntuu, että en oppinut oikein mitään uutta, vaan lähinnä yritin enemmän ja vähemmän menestyksekkäästi vain palauttaa aiemminopittua mieleen. Esimerkiksi venäjän nykyhetken sanasto mulla on aika pahasti hakusessa, siihen olisin halunnut tutustua. Vaikken ollut mikään tähtioppilas, sain kuitenkin todistuksen. Ja opiskelijakortin, josta oli kahden viikon aikana paljon rahallista hyötyä. Venäjän opiskelija-alennukset ovat todella huomattavia, varsinkin turistihintoihin verrattuna.

Shoppailu Pietarissa 2/2

Näiden ostosten kanssa mulla sattui legendaariset - olin ehtinyt jo purkaa kaikki kaappeihin ja laatikoihin, enkä enää muista, mitä kaikkia ostin juuri Pietarista. Kannattaisi pitää ne kuitit tallella... Kuvasin tähän postaukseen nyt ne varmat ostokset. En lähtenyt Venäjälle shoppailemaan, joten ostoksetkin ovat loppupelissä varsin maltilliset.


Perustoppeja Pull&Bearista. Karkasi ehkä vähän käsistä, mutta ne olivat 49 ruplaa kappale. Perustoppeja tarvitsee aina.


Keltainen mekko Stradivariuksesta. Tää on mun ehdoton lemppari, pyysin kaveria metsästämään tota mulle Tallinnasta, tuloksetta. Pietarista löytyi, alennettuna ja vielä mun koossa! Asupostausta piakkoin luvassa ton mekon kanssa!


Mun lepardibaltsut unohtui Suomeen, joten piti ostaa korviketassut heti ekana päivänä Primorskajan metroasemalta 300 ruplalla.


Valkoinen pitsihame ja punainen hame Topshopista. Pardon my legs, niitä on syönyt hyttyset enkä jaksanut laittaa korkokenkiä.


Mustavalkoinen, graafinen huivi H&M:ltä. Oltiin menossa hautausmaalle, ja ortodoksiperinteeseen naisilla kuuluu peittää paitsi polvet ja hartia, myös pää kirkkomailla. Ostin tuota tarkoitusta varten vain halvimman huivin mitä löysin.


YSL:n valokynä, ja maailman paras huulipuna! Rouge Volupté, sävy 4. Tykkään Rouge Voluptién tuntumasta huulilla, melkein kuin huulirasvaa laittaisi. Ja toi sävy on ihan täydellinen arkipunainen!

Ostin myös Essien kynsilakkoja Rive Gauchesta kolme kappaletta 700 ruplalla (noin 14 euroa.)


Korkkarisuora, valkoiset Bershkasta, mustat ja punaiset katukaupasta. Bershkasta löytyy muuten paljon kivannäköisiä korkokenkiä koossa 35, suosittelen lämpimästi kaikille pienijalkaisille.


Ajetaan aurinkoon


Atomirotta - Aurinkoon


Kehtaan ajaa millaisella autolla tahansa.
Minä, seitsemän muuta ja mökkiviikonloppu. Mä olin leiponut jälleen kerran focacciaa mökkituliaisiksi, ja käytiin äidin kanssa keräämässä kantarellejakin (mä löysin kaksi, äiti loput.)  Navigaattorin ei tarvinnut toimia kunnolla, koska kiertoteitäkin pääsi perille. Kaikki aikanaan, saatiin tutustuttua kauniisiin kantahämäläisiin maisemareitteihin. Aurinkoa, järveä, grillaamista, sanasotaa, nauramista niin hyville kuin huonoillekin jutuille, ja ihan riittävästi juomaa. Mulla oli sixpack Muumi-limua.

Perjantai-ilta verotti sitten yllättävästi - lauantaina järjestettiin koomaiset mökkiolympialaiset, joissa minä ja Laura sijoituttiin ylivoimaiselle hopeasijalle, kiitos Lauran loistavien mölkynpeluutaitojen. Samana iltana havaitsin karulla tavalla vieraantuneni luonnosta, kun sauna ei lämmennytkään ekalla yrittämällä. Eikä edes toisella, jouduin alentumaan avunpyyntöön. Minä, joka olen lämmittänyt puusaunaa omatoimisesti kuusivuotiaasta asti... Itse the vika ilta oli lähinnä väsynyttä läpändeerusta, Aliasta ja amatööritissuttelua. Kuka käski mennä ajoissa nukkumaan?

Sunnuntaina muiden lähtiessä hiljakseen kohti sivistystä, mietittiin Lotan ja Iian kanssa, että mikäs kiire tässä? Päätettiin viettää one more night. Ja niinhän siinä kävi kuten Teemu Selänteelläkin lopettamisen kanssa, yksi ylimääräinen yö venyi kolmeen. Onneksi Lopen "keskustaan" oli lyhyt matka, eikä kuoltu nälkään tai pelkoon.

Nyt olen vihdoinkin kotona. Ja toimeen tarttuminen ei ole ikinä tuntunut yhtä hankalalta. Loma käy vähiin, liian vähiin.