Ajetaan aurinkoon

Atomirotta - Aurinkoon

Kehtaan ajaa millaisella autolla tahansa.

Minä, seitsemän muuta ja mökkiviikonloppu. Mä olin leiponut jälleen kerran focacciaa mökkituliaisiksi, ja käytiin äidin kanssa keräämässä kantarellejakin (mä löysin kaksi, äiti loput.)  Navigaattorin ei tarvinnut toimia kunnolla, koska kiertoteitäkin pääsi perille. Kaikki aikanaan, saatiin tutustuttua kauniisiin kantahämäläisiin maisemareitteihin. Aurinkoa, järveä, grillaamista, sanasotaa, nauramista niin hyville kuin huonoillekin jutuille, ja ihan riittävästi juomaa. Mulla oli sixpack Muumi-limua.

Perjantai-ilta verotti sitten yllättävästi - lauantaina järjestettiin koomaiset mökkiolympialaiset, joissa minä ja Laura sijoituttiin ylivoimaiselle hopeasijalle, kiitos Lauran loistavien mölkynpeluutaitojen. Samana iltana havaitsin karulla tavalla vieraantuneni luonnosta, kun sauna ei lämmennytkään ekalla yrittämällä. Eikä edes toisella, jouduin alentumaan avunpyyntöön. Minä, joka olen lämmittänyt puusaunaa omatoimisesti kuusivuotiaasta asti... Itse the vika ilta oli lähinnä väsynyttä läpändeerusta, Aliasta ja amatööritissuttelua. Kuka käski mennä ajoissa nukkumaan?

Sunnuntaina muiden lähtiessä hiljakseen kohti sivistystä, mietittiin Lotan ja Iian kanssa, että mikäs kiire tässä? Päätettiin viettää one more night. Ja niinhän siinä kävi kuten Teemu Selänteelläkin lopettamisen kanssa, yksi ylimääräinen yö venyi kolmeen. Onneksi Lopen "keskustaan" oli lyhyt matka, eikä kuoltu nälkään tai pelkoon.

Nyt olen vihdoinkin kotona. Ja toimeen tarttuminen ei ole ikinä tuntunut yhtä hankalalta. Loma käy vähiin, liian vähiin.