Vuoden viimeinen

Paljetteihin verhoutuminen on aina ollut mulla vähän sellainen uuden vuoden perinne, ja tutut olisi pettyneet, jos mitään kimaltavaa ei ois löytynyt mun päältä. Toinen perinne on sulkakorvikset, mä taidan olla aina pukeutumisieni kanssa maailman ennalta-arvattavin.

Mä aloitan vuoden 2014 Johannalta. Mä tein yhden säälittävän perunasalaatin, mutta onneksi Johanna on tehnyt valtavan määrän kaikkea hyvää ruokaa. Korkattiin joululahjana saatu Jokeriviini, myöhemmin luvassa on tinan valua ja ennustamista, sekä samppanjapullon aukaisu. Älykäs ihminen olisi ostanut kertakäyttösamppanjalasit ulkona rakettien paukkeessa skoolailua varten. Minä en ole älykäs.

Etwas

Eilen suuria vaikeuksia tuotti valinta ifk-Jokerit-derby, ja nuorten Ruotsi-Suomi-derbyn väliltä. Ratkaisu oli helppo, pistettiin koneelta pyörimään se maaottelu ja telkkarista liigaa. Keskittyminen oli välillä vähän hankalaa, pääasiallisesti seurasin Jokereiden peliä, mutta kun niitä jänniä tilanteita tuli ihan peräjälkeen... Korkkasin Lennun tuliaispunkun, ja reilunkokoinen lasillinen kruunasi tuon hurjan lauantain.

Käytiin äidin kanssa Picnicissä sunnuntaikahvilla kahvitta. Ollaan molemmat kaikkea muuta kuin loistavia aikataulujen kanssa, ja kumpikin joutui juoksemaan tapaamispaikalle tuulispäänä, joten kuuma juoma ei napannut. Mä halusin maistaa talvipatonkia, ja se oli varmaan paras patonki mitä olen koskaan syönyt. En olisi itse osannut ajatella, että briejuusto ja kuivatut karpalot toimisivat yhdessä. Pitää kokeilla yhdistelmää joskus kotonakin.

Mä päätin antaa alennusmyynneille vielä yhden mahdollisuuden. Ja tämä oli viimeinen. Mä olen kehittänyt jonkinasteisen fiksaation neuleisiin, erityisesti ylisuuriin, joten kiva että muutama sellainen löytyi alennuksesta. Saatoin ostaa myös uuden takin, taas. Vielä ennen joulua olin epätoivoinen takkipulani kanssa, mutta onneksi apu on ostettavissa. Eipä tarvitse tänä vuonna hankkia enää yhtään takkia. Tuskin ensi vuonnakaan.

Kreikkalainen juttu

Porukat tarjosivat mulle tänään synttärilounaan. Mun teki mieli kreikkalaista ruokaa, lähinnä tzatzikia, joten päätettiin mennä siihen krekuun, jossa olen käynyt vain kerran ja joka on kauimpana kotoa. Mun pettymyksekseni tzatziki kuului vaan yhteen annokseen, joten mun oli niin sanotusti pakko ottaa gyroslautanen, vaikken juuri tykkää lihasuikaleista ja lohkoperunoista. Jälkeenpäin tajusin, että tzatzikin olisi saanut lisukkeena ihan mihin tahansa ruokaan. Ei se mitään, hyvää oli silti ja olen taas yhtä ruokaennakkoluuloa köyhempi. Jälkiruuaksi halvaa, sitä en ollut koskaan aiemmin tietoisesti maistanut, eikä ollut makeuden vuoksi ihan mun juttu. Onneksi äidille maistui.

Inhoan suuresti fyysisiä alennusmyyntejä, en haluaisi jonottaa sovituskoppeihin, kassalle, hyllylle. Väistellä miljoonia ihmisiä ja saada osakseni halveksuvaa kohtelua myyjältä. Onneksi on nettikaupat ja nettialet. Tänään puolitoista tuntia kaupungilla riitti mulle joulunjälkeisalennusmyynneiksi. Löydän noin kerran vuodessa jotain kivaa Seppälästä ja tämän vuoden saldo oli naurettavan halpa harmaa takki. Jotain piristystä sen ainaisen mustan kaveriksi. Huomatkaa asialliset pörrösukat!

Katsoin juuri Suomen avausottelun jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoista, ja päivän karrelle polttava kysymys kuuluu, miksi Herra Kapteeni ei pelaa puoliksikaan noin jäätävästi Jokeripaita päällä...? Huomista derbyä odotellessa.