High hopes

Jenna toivoi multa postausta kevään ja kesän ostoslistasta. Mun tapauksessani voidaan kaiketi puhua vain toivelistasta, vaikka kaikki Birkinit ja Pradat onkin pyynnöstä jätetty pois. Viime aikoina olen alkanut miettiä omia kulutustottumuksiani, ja kokenut jonkinasteisen heräämisen.

Vaatekaapistani yli puolet vintille raivatessani olen pohtinut, tarvitsenko oikeasti paljon vaatteita? Ja ennen kaikkea, millaisia? Tarvitsenko viisiä vuoden sisään ostamiani mustia korkokenkiä, joihin käytetyllä summalla olisin voinut ostaa kaiken kanssa sopivat klassiset mustat Louboutinit? Kuinka monet denimsiniset farkut hame- ja mekkorakastajan on mielekästä omistaa? Veikkaan, että 14 on vähänliian iso luku.

Polyvorella askarrellun kollaasin kuvat ovat suuntaa antavia, koska en ole niitä täydellisiä yksilöitä vielä löytänyt. Mä en halua enää heräteostoksia, enkä paremman puutteessa-yksilöitä. Haluan just- enkä melkein-vaatteita. Tuskin enää huvittaa ostaa edes pelkästä ostamisen ilosta. Mä haluan täydellisen vaatekaapin.



  • Vaalea beige bikertakki, joko nahkaa tai mokkanahkaa.
  • Murretun sininen collegepaita, ihan siitä syystä koska mulla oli sellainen lapsena. Nostalgiavaatteet on parhaita!
  • Punaiset korkokengät, eihän niitä olekaan kuin muutama vuosi etsitty. Josko viimeinkin onnistaisi?
  • Kiiltävä pastellisävyinen satiinihame, joko tulppaanimallisena tai muuten vain ilmavana.
  • Hopeinen riipus. Mieluiten mahdollisimman siro ja yksinkertainen. Jostain syystä olen ihastunut myös Kalevala Korun Tintti-riipuksiin.
  • Musta iso clutch. Paino sanalla iso, niin suuri, että sitä joutuu kantamaan kainalossa.
  • Etninen rannekorukasa. Riemunkirjavat rannekorut on mun suosikkikoruja aina kesäisin.
  • Siro kultainen rusettisormus. Toi ei olisi mikään ihan mahdoton myöskään askarrella itse.
  • Graafiset, värikkäät ja ilmavat silkkishortsit. Sain niin voimakkaan fiksaation Diorin kevätmallistossa näkyneisiin printtishortseihin, että kulkisin varmaan puoli kesää tuollaisissa.
  • Chanelin klassikkojakku. Haave monen monen vuoden takaa, ja olisi käytössä ajaton. Taitaa olla vähän mahdoton löytää, joten tyytyisin tarpeeksi kivaan "inspiroituneeseen" jakkuunkin.
  • Keltainen (tai esim. vihreä tai koralli, kirkkaan ja pirteän värinen) hulmuava hame.
  • Leopardiclutch, jos asuun haluaa lisätä kissaa välillä muutenkin, kuin kenkien tai huivin muodossa.
  • Hennon vaaleanpunainen kesämekko. Vaihtoehtoisesti vaaleanpunainen mekko vähän sofistikoituneempana cocktail-versiona.

Pikkukriisejä

Tiia tuli tyttärensä kanssa tänään Lahteen, ja mä sain tekosyyn lähteä shoppailukierrokselle. Musta on tullut viime aikoina todella huono shoppailija, en löydä juuri koskaan mitään pakko saada-ostoksia. Tai sitten musta on tullut liian kriittinen, vaatteen pitää olla just eikä melkein, ja mistään ominaisuuksista ei tingitä.

Neljän tunnin shoppailusaldona huikeat yksi paita ja parit sukkahousut. Paitaakaan en olisi ostanut, ellei mulla olisi suurta rakkautta typewriter-fonttiin. Sen sijaan kahvilassa en jaksanut pihistellä, kyseessä viikon ensimmäinen kahvi!

Kotona ollaan jännän äärillä. Päivän kysymys kuuluu, kuinka monta kääpiöblondia tarvitaan vaihtamaan lamppu? Mun olohuoneen lamppu on palanut, enkä mä yletä sitä vaihtamaan yhdelläkään tuoli-korkokengät-yhdistelmällä. Eletään siis pimennossa, kunnes löydän tarpeeksi pitkän assistentin.

Mua ei ole vielä kertaakaan harmittanut peliinpääsemättömyys tällä kaudella niin paljon kuin nyt. Lempipelaaja poikkeuksellisesti kapteenina, kenties ainoan kerran Jokeriuransa aikana. Tänä iltana nähtiin moni kiva maalintekijä, mutta vähän pääsi lievä itku kun lempparin piiiiitkä pisteputki katkesi. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, onneksi se sentään taklasi. Tepsiltäkin oli Kulmala kokoonpanossa, sarjassamme kiinnostaisi nähdä. Lauantaina narreillaan seuraavan kerran, en ole niin huono fani, että jättäisin Talviklassikon näkemättä.

Konec


Blinipäivällinen on osuvin tapa laittaa Sotshi pakettiin. Borskeitto olisi voinut olla toinen osuva tapa, mutta mä en tykkää siitä niin paljon, että tekisin sitä kotona ruuaksi. Onneksi kukaan ei ole vielä keksinyt järjestää olympialaisia vaikkapa vuoden välein, tää parin viikon intensiivinen penkkiurheilu on ollut todella rankkaa.