Siim Liivikin lanseeraama Disney-lausahdus olisi sopinut mainiosti tähänkin postaukseen otsikoksi. Miksi mun pitää tuhlata kaikki hienot ideat aina saman tien?
Tänään olikin sitten tähän mennessä hienoin olympialaispäivä. Mymmeli on oppinut meidän yli seitsemän yhteisen vuotemme aikana niin rutinoituneeksi penkkiurheilijakissaksi, ettei se hätkähtänyt mistään. Ei edes Törmäsen vahingoniloisesta räkätyksestä.
Viime päivinä olen tehnyt suurta vaatekaappiraivausta, ja löysin noi yli kolme vuotta sitten ostetut vauvanvaaleanpunaiset farkut, joita on käytetty varmaan alle viisi kertaa. Aika ottaa vahinko takaisin! Kuin ihmeen kaupalla ne mahtuvat vielä päälle.
Meinasin tuomita useamman vuoden käytössä olleet pahasti rähjääntyneet "valkoiset" Converseni jo jonnekin kenkien hautausmaalle, mutta kannatti luottaa pinkkiin, sillä Vanish Oxi Action ja kloriitti tekivät jälleen kerran taikojaan. Nauhojen oikeaoppisesta pujottelusta mulla ei ole aavistustakaan, noilla mennään! Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen, ehkä conssit pääsevät näkemään vielä yhden kevään.
