Tiistain inspiraatiopommi ja kuulumisia





Nämä ihanat inspiraatiokuvat jotka jäävät luultavasti hyvin pitkäksi aikaa odottelemaan toteutustaan on poimittu aivan ihanasta


blogista, jota kannattaa käydä edes vilkaisemassa ;)

***

Jaaha, mulla on tää bloggaus vähän jäänyt. Ei oo ollu vaan oikeesti mitään kirjotettavaa kun on ollut töitä töitä töitä töitä. En muista oonko maininnut siitä että mulla viimeinkin alkaa viiden vuoden tauon jälkeen koulu 12.08. Tai siis PITI alkaa, mutta mä en ole käynyt siellä vielä kertaakaan koska oon kauheen laiska, saamaton lintsari. Ei vaan, tuli vaan semmosia mutkia matkaan etten ole yksinkertaisesti millään mahdollisuudella voinut mennä kouluun, mutta huomenna sitten viimein pääsen sinne palloilemaan ja ihmettelemään. Odotan innolla hämppäläisten katseita kun minä riksujuntti meen sinne koulun pihalle silmät ja huuli pyöreenä miettimään että "mitä vittua".

Tänään tuli uusia koulukirjojakin, hipelöin ne kannesta kanteen ja haistelin niitä. Vielä kun saa aikaseksi mentyä ostamaan parit vihkot ja kumit ja kynät niin meitsin koulureppu ois valmis.

***




Loppukevennykseksi kuva viime maanantailta. Et voi ikinä tietää mikä yhtäkkiä odottaa parvekkeella kun oot ollu koko päivän poissa kotoa. Ihanaa, mahtavaa. Helvetin kauhukakarat.

- Tiia -



Hyvä aamu


Paolo Nutini - Jenny don't be hasty

Etten sanoisi, erittäin hyvä aamu.

Ensinnäkin, mä menin aamulla kuuden aikaan lenkille. On hyvin harvinaista, että herään noin aikaisin, ja vielä harvinaisempaa on, että mä harrastan urheilua. Mä meen juoksemaan vain silloin, kun satun vihaamaan suuresti itseäni, kuten tänä aamuna herätessäni. Eräänlaista itsetuhoisuutta siis tuo kipittelykin. Selvisin hengissä, ja mieli tuntui paljon kirkkaammalta.

Ennen mä en koskaan syönyt aamupalaa. Tuurilla nappasin jonkun omenan näkkärin tomaatin matkalla hotkittavaksi, usein ei senkäänlaista aamupalaa. Ei, ellei joku ollut sitä valmiiksi varannut vartavasten minua varten. Nykyään tuntuu, etten muuta syö kuin aamiaista.

Tänään tein lettuja, pannukakkuja, mitä noi nyt onkaan. Ensimmäistä kertaa itse! Mä en lähtenyt koskaan mukaan joka puolella tuuban täydeltä soineeseen banaaniletutfitnessjeejee-villitykseen, en ole ikinä maistanut ja tuskin tulen maistamaankaan, sillä mulle riittää ihan tavalliset letut. Mä sentään käytin niissä ruokosokeria ja paistoin kookosrasvassa! Sydämenmuotoisella pannulla!

Aamupalaksi siis pannukakkupinon koristeeksi aprikoosia, vadelmahilloa ja mustikoita. Mulla on pelkkiä pakastemustikoita, enkä edes pidä niistä. Tuoreet mustikat vaan näyttävät kadonneen jonnekin metsistä. Erittäin hyvä tee korvaa sentään tämänkin puutteen.

Mä oisin tahtonut jatkaa hyvin alkanutta aamua ulkona nauttien viimeisistä kesäpäivistä, mutta saankin leikkiä hetken lapsenvahtia ja syventyä suhteellisen tasokkaaseen novellikokoelmaan. Muuhun ei olisi enää aikaa.

Viikkokatsaus

Mä olen ensimmäistä kertaa tässä kuussa koko päivän kotona. Jotenkin tuntuu etten ole tehnyt mitään, oon vaan odottanut ja matkustanut. Maanantaina kävin katsomassa serkun pesäpallopeliä Hämeenlinnassa, oleellinen läskeily tietenkin paluumatkaan kuuluen! Seuraavana aamuna pitkästä aikaa Helsinkiin. Tuntuu, etten ole koskaan missään muualla kuin Helsingissä tai Hämeenlinnassa.



Tiistaina meillä oli sovittu hiustenleikkuu- ja grillaamisilta Lotan, Sannin ja Annikan kanssa, mutta saksien näyttäminen unohtui, ja grillattiinkin vasta Tikkurilan jäähallin takapihalla. Onneksi ehdittiin sitä ennen syödä pitsaa ja mansikoita, harvinaisen toimiva kombinaatio. Ohessa sain juhlia sopimusta sekä juoda suruun sopimuksen johdosta - arvaatte varmaan keitä kahta herraa tarkoitan.



Keskiviikkona kärsin paitsi krapulasta, myös nälästä, joten Johanna päätti viedä mut syömään. Olen käynyt ulkona syömässä heinä-elokuun aikana jonkun kymmenen kertaa, ja lähes jokaisella kerralla mun annokseen on kuulunut guacamolea. Taidan siis pitää siitä. Tai sitten guacamolen nauttimiseen liittyy jotain vanhoja kaunoja, jotka saa hyvin purettua puremalla.



Eilen äiti lähti mun henkiseksi tueksi tikinpoistoon, ja mä pääsin viimeinkin tänään leipomaan. Rakastan suuresti leipomista, nimenomaan leivän, ja tässä viikon aikana mulle on tullut pahoja vieroitusoireita. Tein juusto-rosmariinifocacciaa, joka täydentää hyvin tuoretomaattikeittoa. Voisin varmaan elää keitoilla, ja hyvä sellainen kirkastaa sadepäivänkin. Kuten tänään.



Tilasin Victoria's Secretiltä topin, joka saapui tänään. Jenkkien koot on mulle hepreaa, päätin ottaa S-kokoisen normaalin M-kokoni sijaan. Olisi melkein voinut mennä vaikka sillä Amerikan XS:llä, toihan on topin sijasta mekko. Ja mä kun en ole kohta neljään vuoteen käyttänyt S-kokoisia yläosia. No, tällä on vedettävä. Aion vetää sillä koko viikonlopun.