outset

Jethro Tull - We Used To Know

 Pirates of the Raumanmeri, kakkutarjoilut, jalat alta-potku faniryhmään kuulumattomalta, omalla kyydillään paikalle saapuneelta raumalaiselta, Jokerirullakkokyyti ja pleksit.

Raitapaitashokki, ilotulitus, euron jäävesi, kahden erän kooma ja 3-0. Näin ollaan saatu viimeinen liigakausi ikinä korkattua käyntiin.

Tasapainottamaan korkeampaa populaarikulttuuria, Teerenpeli ja oma isä, jonka kanssa purkaa jääkiekon aiheuttama paha mieli. Olkoonkin, että edustetaan eri joukkueita, me ollaan sentään perhettä.

Orvonpäivä

Mulla on huomenna nimpparit! Sattuneista syistä huominen menee lähes merta edempänä kalassa, joten sukulaisille piti tarjoilla kakkukahvit näin epäonnenpäivän kunniaksi. Mä en ole orpo, vaan mulla on maailman parhaat vanhemmat, toinen vie mut sunnuntaina Ian Andersonin, toinen marraskuussa Ismo Alangon konserttiin. Ei se materia, vaan ne elämykset.

Ruokatarjoilu oli vähän haasteellista mun vegaaniruokavalion takia. Mulla ei todellakaan ollut intoa taikoa hatusta vegaanikakkujen ja -piiraiden reseptejä, vaan päätin mennä resepteillä, jotka osaan jopa unissani kädet selän takana. Pestosarvet sentään sisälsivät vain sallittuja aineita, joten mun ei tarvinnut maha kurnien kyynel silmäkulmassa katsoa toisten herkuttelua. Mikään tarjottu ei kuulemma ollut kenenkään mielestä pahaa. Vilpittömät onnittelut jokaiselle Suomen alle 1348:lle Orvolle!

Oh breeze!

Mumford & Sons - Ghosts that we knew

Pitäisi pyhittää siivouspäivä. Olen huomannut, että mulla on taipumus tehdä vain kivoja asioita, ja suhtautua niihin ikävempiin ei mua haittaa ollenkaan-asenteella. Siksi mulla on melkein joka ilta silityspiste television ääressä, ja samalla listanpäälliset yskivät pölystä. Viikkosiivouksen sujuessa vähän niin ja näin, olen saanut tänään kontata seiniä pitkin, silmät jostain muustakin kuin kloriittihuuruista vuotaen. Perjantaina kylään on tulossa Erittäin Tärkeitä Ihmisiä, joten tämänpäiväisen ja -iltaisen urakan jäljiltä pintasiivous riittänee perjantai-aamusta.

Kohta yöt alkavat olla liian kylmiä parvekeyrteille, ja ne pitäisi nostaa sisään. Lounaaksi vuoden viimeiset ulkonakasvaneet rucolat, äidin tomaatit ja balsamicosiirappia. Maistoin sitä yli vuosi sitten kreikkalaisessa ravintolassa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi keittää itse kokoon edes pikkupurkillisen siirappia. Maistuis varmaan mansikoiden kanssa.

Tänään on ollut ihanan raikas ilma, ja olen saanut pitää koko päivän parvekkeen ovi auki. Kotona tuoksuu nyt paitsi siivousaineilta, myös miellyttävältä syksyltä. Ei millekkään puolimaatuneelle mätäkuulle, vaan sisääntunkeutuvalle tuulelle ja jollekin sumuiselle ja pihlajanmarjaisalle. Ulos mentäessä päätin turvautua takkiin ja muhkeaan huiviin, flunssanparantelu jatkuu vielä.

Mua on oikeastaan koko vegaanikuukauden aikana houkuttanut selvittää, miltä falafel maistuu, joten kutsuin Johannan illasta ruokailemaan käyttäen syntymäpäiviä tekosyynä. Tarjolla siis pelkkää vegaanikebabia, kaunis drinkki on Coca-Colaa limeviipaleella ja heikosti näkyvät, mutta siitä huolimatta juomassa kelluvat pinkit möhkäleet ovat jääpaloja. Ja ei, meistä kumpikaan ei ollut synttärisankari.