Kronberget

Yksi mun must see-kohteita Helsingissä on jo vuosia odottanut Laajasalossa. Kruunuvuoren hylätyt huvilat. Luin männäviikolla alueen historiasta Minna Torpan ja Aurora Reinhardin kirjan Kruunuvuori - unohdettujen huviloiden tarina. Vaikka huviloiden kohtalon ajatteleminen saa mut todella surulliseksi, halusin päästä ne vielä näkemään. Aluetta uudelleenrakennetaan ja huvilat ovat lähes maan tasalla, joten nyt olivat viime hetket käsillä. Niinpä vapaan sunnuntaipäivän kunniaksi pakattiin kimpsut ja kampsut (=kännykkä ja matkakortti) ja lähdettiin seikkailuretkelle Itään kohti huviloiden hautausmaata.

Mä olen luonteeltani seikkailija, joten mun oli pakko päästä käymään jossakin huvilassa sisällä. Sisälle menoa en missään nimessä suosittele kenellekään, sillä talot ovat romahtamisvaarassa ja täynnä lasinsirpaleita. Mansardikattoinen niinkutsuttu Puutarhurin huvila vaikutti turvallisimmalta helppokulkuisimmalta tutustumiskohteelta, uskallettiin jopa yläkertaan, ja pieni itku pääsi kun näin nuo muinaisen lastenhuoneen kukkasin koristellut seinät. Yläkerrassa oli lisätaiteiltu epämääräisin graffitein, harjoiteltu jotakin jännittävää näytelmää ja tehty nuotioita. Onneksi ei ollut koko talo palanut.

Vaikka tuuli kuin tunnelissa, mä sinnittelin pitkän pitkän aikaa rantakivillä, katsellen meren kuohuja, iloiten välillä vilkkaavasta auringosta. Ja koska seikkailun ei tarvinnut päättyä taloille, kiivettiin koko Kruunuvuoren huipulle. Ja laskeuduttiin alas lähes pystysuoraa kalliota öljysataman aidassa roikkuen.