Puun takaa

The Tallest Man on Earth - I won't be found

Tiistai ei ole mikään tyypillinen pitsapäivä. Eipä pitsakaan ole mulle mitään tyypillistä ruokaa, joten jos ei tänään, niin koska sitten?

Mä teen aina elämänmakuista pitsaa. Just nyt mun elämä on värikästä ja mehevää, mutta pohjimmiltaan karvasta ja katkeraa. Kokonaisuus on kuitenkin täyteläinen. Kaikki on vähän vinksin vonksin, pitsaa ei ainakaan ole kasattu niin kuin pitäisi.

Tiistaipitsan pohjalla on rucola-rypäleensiemenöljy-sitruunankuori-valkosipulisilppuseos, joka on kuullotettu ja keitetty nopeasti kasaan eräänlaiseksi kastikkeeksi. Portsalutjuustoa paloina, halkaistuja miniluumutomaatteja, hieman emmentalraastetta ja taideteos on valmis. Maistuu muuten Etelä-Italialle. Pari sardellia päälle, niin voisi melkein kutsua Tranin makuiseksi pitsaksi. Minähän tiedän tasan tarkkaan miltä Tranissa ruuat maistuvat.

Pitsan aveccina kirsikkakolaa puun takaa. Ihan vain siksi, koska en enää muistanut, miltä se maistuu.