Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tiia. Näytä kaikki tekstit

Suomen kesä

Suomen kesä. Aina niin lämmin, aurinkoinen, sateeton ja pitkäkestoinen. Pask*n v*tut. Nytkin on varmaan -20 astetta lämmintä, tuuli ujeltaa ja reidet jäätyy ohuissa leggareissa. Kaulassa jo kaksinkertainen kaulahuivi ja päällä melkeinpä syystakki vaikka ensimäiseen varsinaiseen syyskuukauteen on vielä rutkasti aikaa.
Olihan sitä kesää joo, vähän liikaakin kuumuutta. Soija virtas ja hikipaska haisi yötä päivää, mutta tää likka vaan istu töissä tai sisällä pahimmat helteet mitkä tuli ja meni. Ja niiiin manattiin Me lehdestä Iltikseen asti että "joo, kesähelle se jatkuu ainakin syykuulle, silloin luultavasti parhaat lomasäät" joopa joo, in my head.
No lohduttaudutaan sillä että puut ja nurmi on vielä (toistaiseksi) vihreitä ja luistimet vielä kaapissa. Kuvitellaan postauskuvaan vielä vähä aurinkoa ja kesäkenkien lisäksi kirjava kesätoppi. Johan lämmittää.
Ens viikolla sataa lunta.

Tiia from A to Ö (part 1)

Mä haluun kans! Joten avaan sanaisen arkkuni ja päästän aakkoset valloilleen omastakin puolesta!

A
... lyö oikeesti niin tyhjää et jätän tän kohdan suosiolla väliin.

Bubble boy,
Breakfast at Tiffany's ja Brokeback Mountain. Kolme elokuvaa maailman parhaista. Ne vaan on jotain, BB on niin täynnä insidevitsejä, Breakfast at Tiffany's on vaan jotain, hörhö akka New Yorkin kaduilla kanssan kissa nimeltä Kissa. Pakollinen itkukohtauskin on lisätty kun ikkupikkukitta on ihan ykkin tateetta. Brokeback mountain on vaan alusta loppuun saakka yhtä palvontaa, selittämätöntä rakkautta leffaa kohtaan :D

Casa-blogit
Yksi blogimaailman helmiä, mahtavia ja ihania blogeja mitä voisi selata uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.

Disney
Waltin elokuvat, nyt ja aina. Henkeen ja vereen!

Hollywoodrag


Eva Longoria
on jumalainen nainen, ihan älyttömän ihana. Se nauru ja ääni ja voi ei, tekee sanattomaksi. 

Facebook
Myönnän, olen facebook riippuvainen. En todellakaan tulis viikkoa pidempään toimeen ilman facebookkia. Sieltä näkee mm. melkein kaiken, saa ilmaseks jutella ystäville aina kun ei ole puheaikaa, eli usein. 

Guitar Hero
Yks maailman parhaita pelejä! Se niiiin rokkaa! Nyt tosin en oo pitkään aikaan sitä pelannut. Kun se löytyy itseltäkin niin siihen kausittain vähän kyllästyy, mutten ikinä antais sitä pois!

Huonekalut
Huonekalut, varsinkin kaupassa olevien saavuttamattomien huonekalujen hiplailu ja kyylääminen on mahtavaa ajanvietettä. Vietän valehtelematta päivässä ainakin tunnin selaten puhkiluettua IKEAn kuvastoa, JYSKin sivuja tms. Niihin ei vaan koskaan kyllästy, paitsi sitten kun ne lopulta seisoo oman kämpän sisällä. Pyh.

Itserakkaus
On yksi itselleni tärkeimpiä piirteitä minussa, rakastan olla itserakas! Itsevarma en ole, se on taas ihan toinen asia, mutta itserakas kyllä. Välillä vähän liikaakin. No mutta, ei voi rakastaa toista ennenkuin rakastaa itseään. Joten lots of love!

Jesse Metcalfe
Tätä ei tarvitse oikeasti edes selitellä, eihän? *menee vaihtamaan housut* huh. 

Kakut
Kakut on jotain niin kaunista. En muutama vuos sitten edes tiennyt että noinkin yksinkertaisella ja yleisellä asialla voi tehdä melkeinpä taidetta. Itse olen aloittamassa leipuri-kondiittorin opinnot ja pääsen muutaman vuoden päästä tekemään tätä taidetta ihan alan ammattilaisena. Sitä odotellessa.

Lappi
Se on ihana paikka, tosin en ole kertaakaan käynyt siellä talvelal, enkä toisaalta haluakaan. Ilman lunta, varsinkin kesällä Lappi on ihana paikka, niin kaukana kotoa mutta silti vielä turvallisessa Suomen maalla. 

- Tiia -

Rotten


Minä täällä moi!
Sanoin Iidalle varmaan tunti sitten meneväni nukkumaan, mut mites kävikään. Kristo kuoli ja Paula on raskaana. Niinhän sitä sanotaan kun joku kuolee niin uusi elämä syntyy, joten tässä ehkä syy siihen miksi Severi on niin veemäinen ipana?

Muistin yhtäkkiä meidän eilisiltaiset yöleikkimiset camtoyssa ja pakkohan ne on jakaa teillä, niin helvetin kauniita ku me nyt vaan ollaan.





Näitä kuvia oli ainakin 30 kappaletta, mutta koin parhaimmaks jättää ne loput ihan vaan tänne oman koneen suojiin.. 

- Tiia -

Graniittikiveä

Täällä sitä sitten ollaan, radalla tyttöjen kesken. Aikasemmin päivällä saarnasin tuttavalle "herranjumala keskellä viikkoa!?" Syön sanani.

Mä (me) tunnetaan ittemme samaa aikaan keskenkasvusiks ja liian vanhoiks. Parikymppiset ämmät istuu paikallisella torilla juomassa pussikaljaa kun ympärillä oli alunperin 12 frontside olliee, nyt oon jo laskuissa seonnu ku niitä tulee ovista ja ikkunoista. Mä olisin kovaa vauhtia menossa jo Iidan mukaan perhosstrippiklubille mutta nää seuralaiset on vähän vastahakosia. Tässä kun mä keskityn räpläämään mun puhelinta ja mietin kehtaanko tässä ihmisten keskellä rupee tekee klassista leijona-aplarimössöö, nää kaks on vieny keskusteluansa aina lintujen paskomisesta ulkomaalaisten kautta sukututkimuksiin.
Jatkuu.


Kello on 1:10, Iidalla on hikka. Falafellat naamariin ja nukkumaan.

Järjestäytynyttä rikollisuutta




Siis oonko mä jotenkin myöhässä vai mikä ihme? Kun mä viimein päätin mennä ostamaan kukkia ennenkuin se keskitalvi alkaa, niin Prisman Kesäpihalla ei oo enää muutaku jäätävän kalliita kukkasia. Missä kaikki petuniat ja orvokit mitkä maksaa sen 50 senttii sippi niin mulla ois varaakin ostaa niit enemmän ku yks?
Kai mä vaan oon niin jälkijunassa.

Ostin mä kukkasia, kaks ihan helkkarin kallista ja luultavasti pian myös kuolevaa kukkasta. Toinen, ylläoleva, on ainakin nyt vielä kaunis vaikka käsittelinki sitä jo raa'asti ja laitoin sen purkkiin ja multaa perään. Toinen, allaoleva, on myös ihan nätti, tosin se on jo puoliks kuollu ennenku päästiin edes kotiovesta sisään



Mulla ei ole edes mitään muistikuvaa näitten kukkien nimistä, jos ne nyt sattuukin olemaan niin fantastisia että joku tuhansista lukijoista haluaa itselleenkin nämä. Valkoinen kukka oli joku kello. Joku kello. Punavalkonen kuka oli joku G:llä alkava jörge.

***
Kukkien kuolemasta, siis mun mielestä on oikeasti rikollistä ja eläinsuojelulain vastaista myydä mulle mitään eloperäistä. Kaikki ne vaan jotenkin kuolee, kun mä meen edes lähelle, mikään ei pysy elossa.
(Kannattaiskoha meiän kissojen puolesta alkaa jo pelätä? Ne on ollu JO vähän reilu viikon. Jokohan koht käy jotain?)

Oikeesti, kuvatodistetta mun hirviömäisyydestä:



Tämä, tuntematon kukka ehti olla meillä muutaman päivän ja kattokaa sitä. Kuollu ku kivi, ei mitään elonrippeitä. Kaikenlisäks Jani viel tuli möllöttää ja kummastelemaan et "mitä sä sitä kuollutta kukkaa kuvaat? Mihkään julkiseen paikkaan et sitä sitten laita."
En en.


Tässä, ovat minun herneeni ja vieressä taas jokin tuntematon kasvi. Ainoa tieto niistä on, että ne ovat jotain syötävää. Tässä nää herneethän näyttää oikeesti aika mahtavilta ja hyvävointisilta, huomatkaa vielä että olen oikeaoppisesti tukenut niitä kun kasvoivat purkista yli. Ja kyllä, tukikeppeinä on sukkapuikot ja villalankaa. Kyllä hätä keinot keksii. 
Tämä kuva on siis vähän ennen juhannusta. Juhannus aatonaattona lähdettiin mökille ja tultiin sitten juhannuspäivänä pois, ja voi että sitä näkyä. Keltasia herneenpalkoja ja varsia yltympäriinsä. Koitin vielä ainakin viikon verran saada elvytettyä niitä mutta lopulta ne makaa vieläkin tuolla partsilla puoliks kissojen syömänä. 

Katotaan viikon päästä miltä kello ja jörge näyttää.

- Tiia -

Pilot



"Mihinkäs kissa karvoistaan pääsisi?


Olen Iida, 20-vuotias Lahteen jämähtänyt spontaani haaveilija, ja 7-vuotiaan Mymmeli-kissan yksinhuoltaja.

Seitsemän viime vuoden ajalta kuusi aloitettua blogia. Aina aikansa kutakin. Nyt iski kaipaus takaisin blogimaailmaan, tahdon ikuistaa päiväni talteen vaikkei elämässä mitään jännittävää koskaan mukamas tapahdukaan. Mulla on myös ihan liikaa asiaa ja tykkään kirjoittaa. Joten miksi ei?

Mukahauska verbaliikka ja laaduton kamera, ailahteleva motivaatio ja materialismionnellisuus. Niistä on mun osalta tämä blogi tehty. Vaikka aina ei siltä tuntuisi, mun elämä on muutakin kuin jääkiekkoa."

-Iida-

***



"Heh, kello on tällä hetkellä 3:02 keskellä tiistaiyötä, ja me saatiin Iidan kanssa idikseks perustaa yhteinen blogi ilman mitään aiheen tynkääkään. Kummallakaan ei taloudellinen puoli oikein salli jokapäivästä vaatteitten ostelua ja näyttelyä, perus päiväkirjablogi, 'Moikka lukijat, tänään kävin Hilman kanssa prismassa ja kävelimme alkon ohitse seppälään mutta en ostanut mitään, sitten menin ankkapuistoon istumaan thats it, love my life <3' on nyt vaan suoraan sanottuna ihan perseestä. Tylsää. Kulunutta. Ajatuksetonta. Tylsää.

No eipä meidänkään elämät sen hehkeempiä oo ku Prismassa tai Triossa pyörimistä ja paskanjauhamista mut silti me käytiin keskustelu et 'mieti ku me joku päivä ollaan jotain kuuluisia indiebloggaajia ja saadaan miljoonii sponssauksista ja ollaan kuuluisia' Sitä päivää tässä odotellessa.

Pitemmittä puheitta, en aio tässä ekassa postauksessa nyt tän enempää ittestänikään kertomaan, kaikki oleellinen tulee ehkä näissä sisältörikkaissa kirjotuksissa esille ajan mittaan. 

Sitä odotellessa!"

- Tiia -