Peer Gynt

Äidillä on synttärit viikonloppuna, ja mä päätin, että juhlitaan vähän etukäteen. Vein hänet tänään Kansallisoopperaan katsomaan Peer Gyntia. Arki-ilta nyt sopii meille kummallekin viikonloppua paremmin, ja samalla vältytään kaikelta kilpavarustelu-pukudraamalta. Vaikka mun mielestä on aina parempi yli- kuin alipukeutua, ajatus iltapuvun ostamisesta ja kampaaja-meikkaajakäynnistä yhtä näytöstä varten tuntuu absurdilta. Parempi mennä niillä, mitä on jo hankittu. Ikävä kyllä mun ainoat iskemättömät sukkahousut eivät olleet ohuet ja läpikuultavat, harmittelin sitä koko päivän.

Mulle ei ollut tarkalleen selvillä minkälainen spektaakkeli (alun perinhän Peer Gynt oli näytelmä) kyseessä olisi, enemmän balettia vai oopperaa? Enkä oikeastaan vieläkään tiedä, balettinahan tuota markkinoidaan. Mutta spektaakkeli on hyvin kuvaava sana. Tuskin olen aiemmin nähnyt esitystä, joka kiinnittää huomioni noinkin kokonaisvaltaisesti.

Mä olen aika rutinoitunut teatterikävijä, mutta sekä baletti että ooppera ovat mulle vieraampia kulttuurimuotoja. Kumpaankaan en ole tutustunut Suomessa, vaan ulkomailla: klassinen Taikahuilu Wienin Valtionoopperassa ja Don Quijote-baletti Pietarin Mariinski-teatterissa. Mutta vaikka omakohtaiset kokemukset ovatkin jääneet vähälle, en voi sanoa ettenkö pitäisi kummastakaan taiteenlajista. Ja koska tiedän äitini pitävän Peer Gyntistä teoksena, en keksinyt yhtään hyvää syytä jättää lippuja ostamatta.

Peer Gynt oli kaunis. Ja vaikuttava. Varmaankin kaikille tuttua, ajoittain groteskiakin tarinaa vietiin eteenpäin näyttämöllä niin tanssien, kertoen, kuin laulaenkin - soolona ja kuorona. Jos tarina ei ole tuttu, suosittelen ehdottomasti lukemaan sen etukäteen, muuten juoni jää turhankin avoimeksi. Visuaalisesti esitys oli ihan omassa luokassaan päähenkilöiden puhuvine ja tanssivine sivupersoonineen, ajoittain jopa futuristisine lavasteineen ja hiekalla peitettyine näyttämöineen. Ja tulkittavaa, sitä jäi paljon.

Käytiin syömässä ennen esitystä Korjaamon Sushibar + Winessa. En ollut aikaisemmin tajunnut, että kyseinen ketju on kansoittanut koko Helsingin. Ja että mä olen aikaisemminkin ruokaillut ketjussa, vaatimattomasti elämäni parasta sushia - kohta kaksi vuotta sitten Linnanmäellä. Oli jo aikakin ottaa uusinta.