Kuten esimerkiksi nyt, tänään. Päivän alkuperäinen suunnitelma oli marssia Stanley Cupia katsomaan. Tapahtuma, jota voisi verrata vaikkapa mummon satavuotissyntymäpäiviin: ei voisi jättää väliin mistään hinnasta. Maanantaivapaa vahvistettu heti kun Stanley Cupin Suomeensaapumispäivä vahvistuisi.
Mulla on edelleen tosi epätodellinen olo. Se lempipelaaja, jonka ensimmäiset luistimenpotkut liigajäillä johtivat alle viidessä vuodessa siihen pyhimpään. NHL:n kaunein paita päällä. Heti ensimmäisellä yrityksellä. Lempipelaaja, joka on aina edustanut mun lempijoukkueita, kuinka moni muu saa nauttia vastaavasta onnesta? Vaan sitten tuli se myrsky.
Joku kirottu syöpäinen puhurinperkele päätti syntyä vihoviimeisestä perähelvetistä pilaamaan mun kesän. Toisin kuin mummon juhlapäivää, Stanley Cupin esittelypäivän voi muuttaa, lyhyelläkin varoitusajalla. Yksi myrsky voi kusta aikatauluihin kaiken kusipäisyytensä voimalla. Yksi myrsky voi pilata kuukauden odotuksen ja neljän vuoden hartaimman toiveen.
Ja kappas kehveliä, mä olen luvannut mennä tiistaina töihin. Toiselle paikkakunnalle. Eikä sitä enää ole korrektia perua. Henkinen romahdus oli vähintään yhtä paha kuin viikko sitten herätessäni aamulla uutiseen Patrick Sharpin poismenosta. Itkua ja epätoivoisuutta. Näin elämältä putosi pohja, ihan kuin se satavuotias mummo olisi kuolla kupsahtanut synttäriaattonaan. Siellä ne kesälomalaiset sun muut onnekkaat pällistelevät herra Stanleyta kun mä teen työtä joka on arvoitus. Ei, itkusta tuskin tulee loppua tämän päivän aikana. Huomennakin vähintään vedet nousee silmiin kun joutuu instagramista seuraamaan muiden pikkutyttöjen hehkutusta.
Teuvo kiltti, tuo se Stanley Cup ensi kesänäkin Suomeen. Mun on pakko vielä saada nähdä se.
#firstworldproblems
VastaaPoistaEi, vaan ainoan elämäni ongelmat.
Poistamä niin nauran. vahingonilo on paras ilo :D jotain oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa.
VastaaPoistaMäkin osaan olla sangen vahingoniloinen ihminen. Mutta sun kommenttisi on silkkaa ilkeyttä. Mitä epäoikeudenmukaista olisi ollut siinä, että mä pääsen omin silmin näkemään yhden pienen unelman? Miksi pitää iloita siitä, että toisen haaveet kaatuu silkan epäonnen vuoksi?
PoistaOikeudenmukaista olisi, jos tukehtuisit nauruusi :)
PoistaHammurabin laki.
PoistaYmmärrä idiootti että nuo tapahtumat eivät ole julkisia! Et ole sinne tervetullut! Tapahtumat on tarkoitettu Teuvon entisille koululaisille ja joukkuekavereille säbän puolelta. Ei sinne voi kuka tahansa fanityttö marssia paikalle. Sulla ei ole mitään asiaa paikalle, et ole edes Helsinkiläinen.
VastaaPoistaJoo, se Märskyn tapahtuma oli selkeästi vain koulun oppilaille, mutta elin siinä luulossa, että Tapanilassa olisi voinut mennä käymään kuka tahansa. No nyt ei ole hätäpäivää, kun kuokkavieras ei pääse mitenkään paikalle.
Poistano eipä sua olisi siellä kaivattukkaan.
VastaaPoistaEt sinä ainakaan :)
PoistaOot aika säälittävä kun yrität kalastella sosiaalisessa mediassa keksityllä marttyyritapahtumalla jotakin yksityistapaamista
VastaaPoistaNo en yritä. Jos joku pelle taas riehuu mun nimissä jotain niin voi jättää omaan arvoonsa. Jokainen, jolla on pienintäkin järkeä päässä, ymmärtää ettei mitään yksityistapaamisia jonkun nevarifanin kanssa järjestetä. Varsinkin, kun ollaan aikatauluista vuorokausi myöhässä.
PoistaLeena niin kauniina näissä kuvissa!
VastaaPoistaLeena on aina kauniina (:
PoistaMikset mene esim. Kuopioon katsomaan? Timosella on torijuhlat jonne kaikki tervetulleita. Mitä suoedes tuollainen pikkupoika liikuttaa? Timonen tehnyt vuosien työn Stanley Cupin eteen.
VastaaPoistaKuopijoon on pääkaupunkiseudulta vähän pidempi matka, enpä olisi duunipäivän jälkeen sinne ajoissa ennättänyt :D Kaikki kunnia Timoselle, ansaittu huipennus uralle. Kyseinen "pikkupoika" on vain koko pääsarjauransa ollut mun ylivoimainen lempipelaaja, ja mulle oli tärkeintä nähdä the cup nimenomaan hänen hallussaan.
PoistaMoikka!
VastaaPoistaPakko nyt kommentoida kun oon sitä joka kerta blogissasi vieraillessani miettinyt. Mikä ihmisiä vaivaa? Tolkutonta ilkeyttä ja viel anonyyminä. Pistää vihaks tollanen käytös näiltä tyypeiltä täällä kommenttiboksissa. En siis tosiaan ole vakkariseurailija, mutta satunnaisesti eksynyt blogiisi ja en ole saanut susta millään lailla, edes hiukan suurennuslasilla katsellen mitään negatiivisia vaikutteita saatika mitään muutakaan mikä selittäisi ihmisten ilkeyden. Tiedän että tää on surkea lause, mutta koita jaksaa! Älä vaivaa ajatuksiasi näihin paska kommentteihin. Täällä satunnainen seurailija toivottaa sulle hyvää loppukesää! Tuli nyt vähän pitkä kommentti, mutta toivottavasti asian ydin tulee ilmi.
Terkuin. Helena
Anonyymina ilkeily on sitä helpointa, että siitä ei joudu vastuuseen. Tuskin kukaan kehtaa omalla naamallaan ja oman bloginsa nimissä laukata ympäri internettiä, haukkuen milloin yhden hiuksia, toisen kirjoitustyyliä, kolmannen korvakoruja ja neljännen äitiä.
PoistaMukavaa loppukesää sinullekin Helena! Toivottavasti se kesä vielä alkaisi ennen loppuaan :)
Luuletko olevasi jotenkin erikoinen kun oot päässyt samaan kuvaan Teuvon ja Stanley cupin kanssa? Oot aika epäonnistuneen näköinen kuvassa, ai niin mutta päivän valossa ois saattanut ehkä onnistuakin. Jos siis Teuvo olisi sut kanssaan kuvaan kelpuuttanut.
VastaaPoistaHappamia sanoi kettu (:
PoistaEn luule olevani "erikoinen", mutta onnekas kuitenkin. Kyseinen pönttö merkitsee minulle erittäin paljon, varsinkin oman lempipelaajani hyppysissä. Loppupelissä hyvin harva suomalainen tavis on tuota päässyt nostelemaan.
Mä olen enemmän kuin tyytyväinen tuohon yöräpsyyn (riivatuista salamaraiskatuista silmistä ja riemuidiootin virnistyksestä huolimatta), siinä kun on kappale kaunista Helsinkiä taustalla. Meri, kauppatori ja tuomiokirkko. Yleisötapahtumassa päivänvalossa ei todellakaan olisi päässyt lääppimään Stanley Cupia, tuskin edes henkilökohtaisesti kiittämään ja onnittelemaan sen saavuttanutta suosikkipelaajaa. Mulle kuva on täyttä bonusta, tärkein oli päästä näkemään ja koskemaan. Mulla kun ei ole toivoakaan voittaa kyseistä maljaa ikinä itse :D
Eikä se kuvan saaminenkaan päivänvalossa olisi ollut mikään itsestäänselvyys - yksi fani oli saanut sännätä itku kurkussa hätää kärsien kahdessa vai peräti kolmessa tapahtumassa ennenkuin pääsi kuvaan. Siinä sitten hätäinen selfie kymmenen muun möllöttäessä taustalla kitarisat vilkkuen, ja tärähtänyt räpsy the Pöntöstä metrin-parin päästä. Enpä vaihtaisi omaa kokemustani vastaavaan.
En ymmärrä miten jaksat noille ilkeille ihmisille ees vastata tai julkaista niitä. :S Tsemppiä kuitenkin ! Samat ihmiset siel varmaan kiusaa, joku tuttu kenties menneisyydestä
VastaaPoistaMuuten mä en saisi ollenkaan kommentteja ja musta kommentteihin on kiva vastailla :D Ilkeimmät jätän tottakai julkaisematta. Aika paljon toistuvia ilkiöitä täällä blogissa pyörii kyllä.
PoistaIhanan katkeria kommentoijia! ❤️ huh, isot pojot sulle Iida kun jaksat näitä kommentteja, ja vielä suuremmat pojot kun jaksat vastata kaikkiin asiallisesti. Itsehän en jaksaisi. Muista myös että jokaista sekopää-anonyymiä kohden on useampi normaali-anonyymi, joka oikeasti käy täällä lukemassa blogia eikä etsimällä etsi tekstistä jotain urputettavaa. Kaikkea hyvää! :) -Sini
VastaaPoistaJoo, tän postauksen kommenteista on paistanut ihan poikkeuksellinen katkeruus :D Kiitokset tsempeistä (:
Poista