Viime päiviltä

22-Pistepirkko - Just a Little Bit More 

Dädin kanssa syömässä Santa Féssa, laadukkaissa kuvissa mun hyvin tarkentuneet ruuat. En tajunnu, että just siinä pöydän kohdassa on noin hämärää.

Katsoin uusintana Unitedin tuoreimman Valioliigamestaruuspelin suurta Väinöriippuvuutta lievittämään.

Aamupalaksi aurinkokuivattu tomaatti-jauhelihamuffinsseja. Ei, tämä ei ole ruokablogi.

Kummitädin kissanpentu aikoo käydä syliin nukkumaan.

Mössön sisäänpääsyleima.

 Ensinnäkin, viitaten mun edelliseen postaukseen tulleisiin ääriasiallisiin kommentteihin, mä toivoisin, että te rakkaat ihmiset ette uskoisi niin sokeasti sitä kaikkea, mitä joku teille tuikituntematon ihminen kirjoittaa toisista internetissä. Ette voi sanoa sataprosenttisesti kuka kommentin on kirjoittanut, miltä hän näyttää, mitä hän tietää minusta. Hän voi olla vaikka elämäänsä kyllästynyt teini, katkera vanha tuttu, tai ties mikä tavallnen patologinen valehtelija.  En viitsi ainakaan toistaiseksi poistaa yhtään kommenttia, kommentin kirjoittavilla on tässä minusta enemmän hävettävää. Olkoot ne kaikkien ilona ja riemuna siellä.

Keskiviikkona tosissaan vietettiin isä-tytär-laatuaikaa Santtiksessa. Mulla on periaatteena lähes poikkeuksetta ottaa ravintolassa jotain, mitä en ole ennen maistanut. Tänään oli vuorossa tiikerirapuja alkupalaksi ja BBQ-kanawrappia pääruuaksi. En yleensä koskaan ota erillistä alkuruokaa, mutta nyt houkutti tehdä poikkeus. Tiedä sitten kannattiko loppupelissä, en jaksanut syödä puoliakaan pääruuasta. Jälkkäriksi tähänastisen elämäni paras mansikkamargarita!

Perjantaina olin useamman tunnin kummitädin luona nimipäivillä. Siellä tuli tavattua oikeastaan koko isänpuoleinen elossa oleva suku, en minä vaan koskaan juhli nimipäiviä noin isosti! Jokakertaiseen kummitätivierailuun kuuluu olennaisesti Sohvi-kissan leikittäminen, tällä kertaa sain tuntea verisesti ei-enää-niin-pennun syliinkiipeämisen jalkaa pitkin. Lisäksi katsottiin kahdeksan vuotta nuoremman serkun kanssa kehittäviä YouTube-videoita, kuten James Potkukelkka Alkossa ja Serbian Euroviisubiisi suomeksi tekstitettynä vuodelta 2010, nauraen päät irti toisiltamme.

Dädi raaski kertoa, että 22-Pistepirkko vetää keikan legendaarisella Möysän ex-Essolla, eli Mössöllä, joten perjantai-iltaa päätettiin viettää yhdessä siellä. Mä myöhästyin jonkun vartin keikan alusta, joten ei ollut toivoakaan nähdä lavalle. Koko baari oli liian kuuma, täynnä ei-tuttuja ja tiskeille oli liikaa jonoa. Kutakuinkin keikan puolivälissä dädi keksi nostaa mut tuolille seisomaan, ja tunnelma kirkastui heti, Tuborgista johtuen tai huolimatta. Ihme kyllä en saanut yhtään vihaista kommenttia näkymien blokkaamisesta, lahtelaisilla on tapana ruikuttaa mikäli joku saa pieniäkin etuuksia. Ennen loppua ehdimme saada vielä osuutemme räjähtävistä ja kattoon suihkuavista olutjuomista lähes Monacon GP-tyyliin.

Huomenna (tänään) sitten äidin kanssa tekemään pitkästä aikaa jotain kivaa!